Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Aiheina mm.
Valtiovarainministeriö on kerännyt 14.11.–5.12. välisenä aikana Otakantaa.fi-sivun kyselyn avulla valtionavustusten hakijoiden, saajien ja myöntäjien näkemyksiä yleishyödyllisille yhteisöille myönnettäviin yleisavustuksiin liittyvien käytänteiden uudistamiseksi. VM:n jaosto valitsee käytänteistä kaksi tarkempaan tarkasteluun ja hyödyntää kyselyssä esiin nousevia näkemyksiä valitessaan käytänteitä ja tehdessään ehdotusta uusista käytänteistä.
Käytänteitä on mukana yhteensä yhdeksän kappaletta, joista VaLa on kommentoinut viittä eli kohtia 2, 3, 5, 8 ja 9. Alla VaLan kannanotot sekä VaLan ehdotus käytänteestä, joka tulisi ottaa tarkempaan tarkasteluun.
TekojenTiistaita, eli kansainvälistä GivingTuesday-päivää, vietetään tänä vuonna tiistaina 3.12. Teemapäivän tarkoituksena on tuoda vastapainoa jatkuvan kuluttamisen kulttuurille ja muistuttaa ihmisiä antamisen ja yhteisön voimasta. Kampanjaa on Suomessa vietetty vuodesta 2018. Teemapäivään liittyviä tapahtumia on yli 150 maassa.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Arpajaishallinto uutisoi eilen, että rahankeräyslupaa koskevien hakemusten määrä on noussut reilulla kymmenellä prosentilla viime vuoteen nähden.
Arpajaishallinnon mukaan rahankeräystä ensimmäistä kertaa suunnittelevia on paljon ja hakuprosessi on monelle uusi. Tilanne näkyy lisääntyneinä asioina muun muassa arpajaishallinnon yleisessä neuvonnassa ja vuosi-ilmoitusten käsittelyssä.
RadioMedia Totalin kanssa vaikutat 3,4 miljoonan suomalaisen tunteisiin joka viikko.
Sen kautta tavoitat 25–54-vuotiaista suomalaisista päivittäin lähes puolet*.
Kaupallinen radio tarjoaa järjestöille uniikin välineen kohderyhmän tunteisiin vaikuttamiseen. Viestintä ja mainonta toimivat tutkitusti parhaiten kun saadaan tunnereaktio synnytettyä, mikä puolestaan saa ihmisissä aikaan muistijäljen.
Tutkimusten mukaan radio boostaa onnellisuutta ja vahvistaa mainostajan viestin läpimenoa. Lisäksi RadioMedian kaikkien jäsenasemien tuoma erittäin korkea tavoittavuus missä tahansa kohderyhmässä korreloi suoraan keskiarvoa korkeampaan huomioarvoon.
Vuonna 2025 järjestöillä on mahdollisuus mainostaa ympäri vuoden Warner Bros. Discoveryn kanavilla 8 000 euron (+alv) panostuksella. Warner Bros. Discovery on jo usean vuoden ajan tarjonnut hyväntekeväisyysjärjestöille näkyvyyttä, jonka hinnoittelussa on erityisesti huomioitu organisaatioiden yleishyödyllisyys.
Viestinnän tekijöitä palkittiin jälleen Finnish Comms Awards -gaalassa 31.10. Vuoden varainhankintateko -kategorian voittajana palkittiin Solidaarisuuden The HERitage -kampanja, jolla edistetään tyttöjen sukuelinten silpomista vastustavaa työtä.
Sisäministeriö tiedotti 23.10. ensimmäisen kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion valmistumisesta koskien voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä (NPO-sektori). Riskien arvioinnin lisäksi työn tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen NPO-sektorista rahanpesulain mukaisille ilmoitusvelvollisille, valvontaa suorittaville viranomaisille sekä itse sektorin toimijoille. Lue tiedote ja raportti ministeriön sivulta
Kansalaisjärjestöstrategia-hankkeessa linjataan, miten valtioneuvosto kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä kuluvalla hallituskaudella. Hanke edistää strategian perusteella kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehittää kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa sekä purkaa kansalaisjärjestöjä kuormittavaa byrokratiaa.
Hanke on järjestänyt vuoden 2024 aikana lukuisia kuulemistilaisuuksia ja tällä hetkellä käynnissä on verkkokeskustelu, johon voi osallistua marraskuun 3. päivään saakka. Verkkokeskustelun tavoitteena on käydä keskustelua byrokratian purkamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä sekä kartoittaa kehittämistarpeita.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski valittiin European Fundraising Association EFA:n hallitukseen EFA:n viime viikon vuosikokouksessa Zurichissä. Onnea Pia!
Sisäministeriössä valmisteilla oleva uuden rahapelijärjestelmän lainsäädäntö tuo suuren muutoksen suomalaiseen rahapelaamiseen. Valitettavasti uudistuksessa on kuitenkin jäänyt huomiotta yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä näkökulmia.
VaLa tiedusteli Kuluttajavirastolta, mikäli hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut yleishyödylliset toimijat voisivat ottaa lahjoitus- ja jäsenhankinnassaan yhteyttä henkilöihin, jotka ovat kieltäneet suoramarkkinoinnin ja puhelinmyynnin, sillä lahjoitukset ja jäsenyydet eivät kuulu Kuluttajaviraston piiriin. Kuluttajaviraston mukaan telemarkkinointikielto ei käytännössä koske lahjoituksiin ja jäsenyyksiin liittyvää televarainhankintaa.
"Kuluttajansuojalakia sovelletaan vain elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin kulutushyödykkeitä koskeviin sopimuksiin. Kuluttajansuojalaki voi koskea myös yhdistystä, mikäli yhdistys tarjoaa kaikille avoimia maksullisia palveluita tai myy tavaraa eli harjoittaa elinkeinotoimintaa ansiotarkoituksessa. Toiminnan luonne ja kuluttajaviranomaisten toimivalta joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Kuluttajaneuvonnalla ei ole toimivaltaa tilanteissa, joissa on kyse yhdistyksen jäsenyyteen sidotuista tuotteista."
Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentin avulla perintöä voi ohjata myös hyväntekeväisyyteen. Kaikille avoin ja maksuton Hyvä testamentti -webinaari järjestetään tiistaina 24.9. klo 17–18. Webinaarin puhujana on perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies Piia Jeremejeff. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
VaLa julkaisi viime vuonna ensimmäistä kertaa koonnin tekemästään vaikuttamistyöstä. Sen voi lukea täältä. Keväällä 2024 VaLassa ovat olleet pinnalla erityisesti kansalaisjärjestöstrategia, lahjoittaja-, järjestö- ja yritystutkimukset sekä rahapelijärjestelmän uudistaminen. EU-vaalivaikuttamista VaLa teki erityisesti European Fundraising Association EFA:n jäsenenä.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma linjasi, että hallitus keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa sekä parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. 6.6.2024 julkaistu kansalaisjärjestöstrategian periaatepäätös puolestaan linjasi, miten valtioneuvosto kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä.
Kansalaisjärjestöstrategia edistää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehittää kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi sekä purkaa kansalaisjärjestöjä kuormittavaa byrokratiaa.
Yli puolet (53 %) pk-yrityksistä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi 300 yritystä. Runsaimmin kokemusta lahjoittamisesta tai yhteistyöstä useammankin järjestön kanssa oli kaupan- ja palvelualoilla toimivilla sekä liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään suurimmilla yrityksillä.
Suomen suurin ja arvostetuin viestintäkilpailu Finnish Comms Awards järjestetään jälleen syksyllä 2024 – nyt jo 13. kerran. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry toimii aiempien vuosien tapaan kilpailun pääyhteistyökumppanina.
'Näin voitetaan Finnish Comms Awards' -webinaari - ilmoittaudu mukaan
Aika: tiistaina 20.8. klo 9.00-10.30.
Webinaarissa käydään läpi vinkkejä onnistuneeseen entryyn ja pitchaukseen tämän vuoden päätuomari Taru Nikulaisen johdolla.
Kilpailussa palkitaan tänäkin vuonna omassa kategoriassaan Vuoden varainhankintateko, johon voivat osallistua kaikki yleishyödylliset järjestöt. Vuoden varainhankintateko -kategorian ja VaLan kumppanina kilpailussa ovat tänä vuonna Warner Bros. Discovery ja RadioMedia ry, jotka palkitsevat gaalassa voittajatyön laajalla näkyvyydellä ja kuuluvuudella. Lue lisää yhteistyöstä.
Taloustutkimus Oy tutki VaLa ry:n ja oikeusministeriön toimeksiannosta järjestöjen tulorahoituksen lähteitä ja varainhankinnan kehitystä. Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024. Siihen haastateltiin 120 yleishyödyllisen yhteisön varainhankinnasta ja taloudesta vastaavaa henkilöä eri toimintasektoreilta. Lataa tutkimuksen koosteraportti
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Kevään aikana päättäjien toimesta on päätetty yleishyödyllisten toimijoiden julkisen rahoituksen laajoista leikkauksista. Tiukentuvan taloustilanteen keskellä tulisi ottaa erilaisia keinoja käyttöön, joilla tukea kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Hallitus on esittänyt ratkaisuksi lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista, joka ei kuitenkaan itsessään kata julkisen rahoituksen leikkauksista syntyviä aukkoja. Yksi mahdollisuus on luoda nyt käynnissä olevaan sisäministeriön rahapelijärjestelmähankkeeseen järjestöjen rahoitusta tukeva malli. Hankkeen tavoitteena on selvittää rahapelijärjestelmän uudistamista hallitusohjelman mukaisesti ja valmistella ehdotus lisenssijärjestelmään siirtymistä koskevaksi säädösperustaksi.
VaLa on lähettänyt sisäministeriön Rahapelijärjestelmäuudistus-hankkeelle kannanoton, jossa esitetään, että rahapelijärjestelmän uudistamista tulisi selvittää suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen mahdollistamisen näkökulmasta. Ministeriön työryhmältä toivotaan, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelitoimijat, jotka käyttävät tai jakavat tuotot yleishyödylliseen toimintaan. Sisäministeriö on julkaissut VaLan kannanoton hankesivuilla. Lue lisää hankkeesta.
Vuoden 2024 Finnish Comms Awards -kilpailu jatkaa yhteistyötä VaLan kanssa jo viidettä kertaa. Aiempien vuosien tapaan kilpailussa on oma hyväntekeväisyysjärjestöjen Vuoden varainhankintateko -kategoria. Tänä vuonna kategorian kumppanit ja palkitsijat ovat Warner Bros. Discovery ja RadioMedia.
Kehysriihessä päätettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen.
Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa 25.4.2024. Tarkemmat yksityiskohdat, kuten miten verovähennysoikeuden piirissä olevat lahjoituskohteet määritellään tai mitkä ovat lahjoitussummien verovähennyskelpoiset ala- ja ylärajat, selviävät uudistuksen valmistelutyön päätyttyä.
Kehysriihen ehdotus on tunnustus lahjoitusten merkitykselle järjestöjen yleishyödylliseen työhön ja vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan; hallitus on päättänyt leikata järjestöjen rahoituksesta, joten kompensoivia toimia tarvitaan. Muiden maiden kokemusten mukaan laajempi verovähennysoikeus kannustaa yhä useampia lahjoittamaan. Se lisää luottamusta rahankeräyksiä kohtaan kansalaisten ja yritysten keskuudessa.
Ikävä kyllä kehysriihen päätös ei ole tasapuolinen koko järjestösektorille. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet ovat vähennysoikeuden ulkopuolella. Näitä ovat muun muassa heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kotimaassa, humanitaarinen apu ja katastrofit, ympäristön- ja luonnonsuojelu, eläinten hyvinvointi sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia tahoja, joita Poliisihallitus hallinnoi ja valvoo.
Orpon hallituksen mukaan kehysriihen kokonaisuudessa on huomioitu päätösten oikeudenmukaisuus. Tästä huolimatta oikeudenmukaisuus ei tässä päätöksessä toteudu.
Torstaina 25.4. Facebookin ja Instagramin omistava Meta ilmoitti, että heinäkuun alusta alkaen järjestöjen varainhankintaa ei enää tueta Metan alustoilla Euroopan talousalueella. Metan keräystyökalujen käyttö on heidän mukaansa ollut suhteellisen vähäistä ja on siksi päättänyt poistaa nämä toiminnot.
Ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ovat selvästi suomalaisia innokkaampia lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Tämä käy ilmi tuoreesta lahjoittajatutkimuksesta, joka toteutettiin neljässä Pohjoismaassa. Erityisesti säännöllisen lahjoittamisen, kuten kuukausilahjoittamisen, taso on Suomessa merkittävästi muita maita alhaisempi.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Tuoreen tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet suomalaisista osallistuu hyväntekeväisyyteen joko raha-, vaate- ja tavaralahjoituksin tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Suosituin lahjoituskohde nyt ja tulevaisuudessa on heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kotimaassa. Myös humanitaariseen apuun ja eläinten hyvinvointiin halutaan suunnata apua. Tämä selvisi VaLa ry:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin miten suomalaiset auttavat nyt ja miten he suhtautuvat lahjoittamiseen tulevaisuudessa.
VaLa ja Marketing Finland toteuttavat tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää yritysten tekemien lahjoitusten sekä järjestöyhteistyön nykytilaa ja tulevaisuutta. Tutkimuksessa kysytään esimerkiksi yritysten tavoista tukea järjestöjä ja tehdä järjestöyhteistyötä, tukemisen kohteita sekä lahjoittamisen ja järjestöyhteistyön tavoitteita. Lisäksi siinä tiedustellaan lisäisikö mahdollinen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen yritysten tekemiä lahjoituksia.
Vastaukset ovat erittäin arvokkaita sekä yritys- että järjestötoimialalle. Vastaajat saavat halutessaan tutkimuksen yhteenvedon käyttöönsä tutkimuksen päätyttyä.
Järjestöjen edustajia kannustamme jakamaan tutkimuslinkkiä yrityskumppaneille. Aikaa kysymyksiin vastaamiseen menee noin 5 minuuttia. Kyselyyn voi vastata 12.4. mennessä tämän linkin kautta.
VaLa ja Oikeusministeriö toteuttavat kevään aikana järjestötutkimuksen, jossa haastatellaan 120 järjestöä eri sektoreilta. Aiheina ovat mm. järjestön tärkeimmät varainhankinnan muodot nyt ja tulevaisuudessa, haasteet varainhankinnan kehittämisessä sekä varainhankinnan toimintaedellytysten kehittäminen. Taloustutkimus toteuttaa järjestöhaastattelut puhelimitse maalis-huhtikuussa.
Kiitos jo etukäteen arvokkaasta panostuksesta kaikille tutkimukseen osallistuville järjestöille!
Tutustu aiempaan vuonna 2021 toteutettuun järjestötutkimukseen tästä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset:Fundraising Europe.
VaLa uutisoi viime vuoden marraskuussa, että oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. VaLa osallistui OM:n hankkeen työryhmän kokoukseen 17.1. esitellen mm. varainhankinnan nykytilaa ja tulevaisuuden skenaarioita. Työryhmä on nyt avannut verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. Lisäksi kansalaisjärjestöstrategia-aiheinen Kansalaisjärjestöakatemia järjestetään 20.3. Helsingissä. Lue lisää hankkeesta ja ilmoittaudu verkkokeskusteluun ja Kansalaisjärjestöakatemiaan.
VaLa julkaisi viime vuoden syyskuussa uutisen, jossa kerrottiin EU-komission hyväksyneen suunnitelman ottaa käyttöön uusi oikeudellinen muoto nimeltään European cross-border association (ECBA), joka varmistaa yleishyödyllisen yhteisön automaattisen tunnistamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Tällä viikolla myös Euroopan Parlamentin Oikeusasioiden valiokunta äänesti suurella enemmistöllä eurooppalaisten yhdistysten perustamista koskevan lain puolesta.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti marras-joulukuussa 2023 järjestöjen pankkipalveluiden saatavuutta, hinnoittelua ja käytännön muutos- ja kehittämistarpeita. Verkkokyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtiovarainministeriön hankkeeseen, jossa arvioidaan tarpeita muuttaa pankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä. Tuloksia hyödynnetään myös oikeusministeriössä, jossa valmistellaan kansalaisjärjestöstrategiaa – lue lisää VaLan uutisesta. Kyselyyn saatiin noin 1 250 vastausta. Lue koko tiedote.
Avoimuusrekisteri on avattu, ja vuoden alusta alkaen vaikuttamistoimintaa tekevät tahot ovat voineet sinne rekisteröityä. Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta sekä sen neuvonnasta. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan.
Vuoden 2024 varainhankinnan trendeissä näkyy erilaisia teemoja kuten yritysyhteistyö, brändin vahvistaminen, vaikuttavuus ja tekoäly. VaLa on koonnut tähän kirjoitukseen 9 trendiä lukuisten varainhankinnan trendejä listanneiden raporttien, artikkelien ja blogikirjoitusten pohjalta. Tutustu myös VaLan aiempiin artikkeleihin: vuoden 2023 varainhankinnan trendit sekä sosiaalisen median trendit 2023.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvittää järjestöjen pankkipalveluiden saatavuutta, hinnoittelua ja käytännön muutos- ja kehittämistarpeita. Vastaa kyselyyn 10.12 mennessä tästä linkistä.
Vuosittaista hyviin tekoihin yrityksiä, järjestöjä ja yksityishenkilöitä kannustavaa TekojenTiistaita, eli kansainvälistä GivingTuesday-päivää, vietetään 28.11. TekojenTiistain tarkoituksena on toimia vastavoimana kuluttamiseen kannustavalle Black Friday -päivälle. Kampanja muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta. Hyvät teot TekojenTiistaina voivat olla esimerkiksi lahjoittamista, vapaaehtoistoimintaan osallistumista, läheisen auttamista tai lähiympäristön siistimistä. Tänä vuonna Suomessa päivään on kannustettu erityisesti yrityksiä, joita onkin lähtenyt mukaan runsaasti eri tavoin.
Charities Aid Foundation (CAF) on julkaissut ihmisten antamista ja lahjoittamista tarkastelevaa World Giving Index -tutkimusta vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2022 toteutetussa tutkimuksessa oli mukana 142 maata. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi 147 186 ihmistä. Tutkimusraportti on luettavissa täällä.
Finnish Comms Awards palkitsi viestinnän tekijöitä 16.11. gaalassa. ’Linjamme on juuri nyt varattu’ -kampanja palkittiin vuoden varainhankintateko -kategorian voittajana. Kampanjan toteutti Naisten Linja Suomessa ry. Lisäksi gaalassa annettiin kunniamaininta Suomen Paralympiakomitean Maailman arvokkain pelipaita -kampanjalle. Finnish Comms Awards -kilpailun järjestää Marketing Finland yhteistyössä VaLa ry:n kanssa. Vuoden varainhankintateko -kategorian palkitsijana ja VaLan kumppanina oli RadioMedia ry.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa sekä sen toteuttamisesta. Työryhmä nimettiin marraskuussa ja sen toimikausi päättyy keväällä 2027. Työryhmä selvittää muun muassa kansalaisjärjestötoiminnan lainsäädännöllisiä esteitä ja kehittämistarpeita sekä mahdollisuuksia kehittää järjestöjen omaa varainhankintaa.
European Fundraising Association (EFA), Chartered Institute of Fundraising ja Salesforce toteuttavat yhteistyössä Nonprofit Pulse 2023 -kyselyn tutkiakseen muutoksia järjestöjen varainhankinnassa ja palvelujen tarjoamisessa viimeisen 12 kuukauden aikana.
Suomen suurin auttamisen tapahtuma #1000tekoa järjestetään toistamiseen Helsingissä lauantaina 25.11.2023 Helsingin Kaapelitehtaalla. Tapahtuman tuottavat tänä vuonna Commu, Kaapelitehdas ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry TekojenTiistain hengessä. TekojenTiistai on 28.11. ja tänä vuonna on kannustettu erityisesti yrityksiä tekemään hyvää #TTyrityshaaste.
Warner Bros. Discovery on jo usean vuoden ajan tarjonnut hyväntekeväisyysjärjestöille näkyvyyttä, jonka hinnoittelussa on erityisesti huomioitu organisaatioiden yleishyödyllisyys.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Finnish Comms Awards -kilpailun Vuoden varainhankintateko -kategoriassa shortlistalle ylsivät:
- Itämeri kesäkuntoon. Baltic Sea Action Group & TBWA\Helsinki
- Linjamme on juuri nyt varattu. Naisten Linja Suomessa ry
- Maailman arvokkain pelipaita. Suomen Paralympiakomitea ry
Onnittelut kaikille ja menestystä pitchauspäivään 25.10.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset:Fundraising Europe.
12.9. pidettiin vuoden 2023 ensimmäinen TekojenTiistai-tapahtuma eli 'Erottuvia hyväntekeväisyyden tapoja yrityksille' -webinaari yhdessä Marketing Finlandin kanssa. Puheenvuoroissa kerrottiin Norjan GivingTuesdayn onnistuneista tempauksista, Tuetiimiä.fi palvelun Hyvän tekijä -yrittäjyydestä, Auttamisesta Arkea -palvelusta sekä Commun, Kaapelitehtaan ja VaLan Suomen suurimmasta auttamisen tapahtumasta #1000-tekoa, joka on samalla TekojenTiistai Etkot lauantaina 25.11.
Pohjoismaiden yhteinen haaste yrityksille tehdä hyvää 28.11. #TTyrityshaaste
VaLa koordinoi GivingTuesday-kampanjaa eli suomalaisittain TekojenTiistaita, ja haastaa kaikki yritykset osallistumaan pohjoismaiseen yrityshaasteeseen! Kannustamme myös yleishyödylliset yhteisöt haastamaan kumppaniverkostonsa yhteisen hyvän kasvattamiseksi. TekojenTiistaihin on aikaa tasan 11 viikkoa, joten vielä on hyvin aikaa suunnitella ja toteuttaa loppuvuoden hyvän tekemisen tempaus. Haaste on lähtöisin Norjasta, jossa yritysjoukko on toteuttanut haastetta jo muutaman vuoden ajan. Tänä vuonna yrityshaaste laajenee myös muihin Pohjoismaihin. Ohjeet osallistumiseen ovat yksinkertaiset:
Lisätietoa ja apua saat VaLalta sähköpostitse osoitteesta givingtuesday @ vala.fi
Tänä vuonna olemme laatineet yrityksille, yhdistyksille ja oppilaitoksille oppaat, joista löytyy kaikki osallistumiseen tarvittava tieto TekojenTiistaista ja siihen osallistumisesta! Lisäksi TekojenTiistai kerää tänä syksynä ilmoittautumisia, ja hyväntekijät esitellään sivustolla, jonka linkkiä jaetaan eteenpäin eri sidosryhmille. Ilmoittautuminen ja TekojenTiistai-oppaat löytyvät täältä.
Rastor-instituutin, VaLan, SOSTEn, Fingon ja Allianssin yhteistyössä järjestämässä tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnossa opiskelijat kehittävät organisaationsa varainhankintatyötä siten, että se vahvistaa organisaation tuloksellista toimintaa. European Fundraising Association (EFA) on myöntänyt koulutukselle sertifikaatin ainoana Suomessa. Seuraava Ammattimainen varainhankinta -koulutus alkaa 7.2.2024 ja ilmoittautuminen siihen on käynnissä 8.1.2024 asti.
Suomalaisten yleinen kiinnostus laatia testamentti on kasvanut, ja tämä on lisännyt myös halua jättää perintöä hyväntekeväisyyteen. Keskiviikkona 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää. Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentin avulla voi ohjata omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen.
Euroopan komissio on hyväksynyt suunnitelman yleishyödyllisten yhteisöjen rajat ylittävän toiminnan yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi EU-jäsenmaissa. Tavoitteena on poistaa oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, jotka estävät näitä organisaatioita toimimasta useissa maissa. Suunnitelmassa otetaan käyttöön uusi oikeudellinen muoto nimeltään European cross-border association (ECBA), joka varmistaa yleishyödyllisen yhteisön automaattisen tunnistamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän on tarkoitus vähentää yhteisöjen hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa niiden täysimääräinen ja tasapuolinen osallistuminen EU:n sisämarkkinoille.
Tällä hetkellä noin 310 000 rajojen yli toimivaa yhteisöä ei saa yhtenäistä tunnustusta oikeuskelpoisuudestaan, minkä vuoksi niiden on usein rekisteröidyttävä uudestaan tai jopa muodostettava uusi oikeushenkilö kyseisessä jäsenvaltiossa. EU-komissio arvioi tulevan uudistuksen vähentävän hallintokuluja jopa 770 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi noin 185 000 muun yleishyödyllisen yhteisön odotetaan osallistuvan rajat ylittävään toimintaan, mikäli ehdotuksessa havaitut esteet poistetaan. Tämän arvioidaan tuottavan lisäarvoa jopa 4,2 miljardia euroa 15 vuoden aikana.
Ehdotus on linjassa EU:n laajempien tavoitteiden kanssa, joilla pyritään edistämään yleishyödyllisten yhteisöjen taloudellista ja yhteiskunnallista panosta. Ehdotus esitetään seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lue lisää.
Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoinen -kilpailu on käynnistynyt ja ehdokkaita voi ilmoittaa 5. syyskuuta asti tämän lomakkeen kautta. Kansalaisareena kokoaa ehdotetut vapaaehtoiset yhteen ja omaa suosikkiaan voi äänestää lokakuun ajan. Vuoden vapaaehtoinen palkitaan 5.12. Lue lisää Kansalaisareenan sivuilta.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset:Fundraising Europe.
Eduskuntavaalit järjestettiin keväällä, mikä on tarkoittanut kiireistä vaikuttamistyön kevättä myös VaLalle ja muulle järjestökentälle. Lisäksi Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjauksen ‘’kansalaisyhteiskunnan resurssien vahvistamiseksi selvitetään mahdollisuutta tukea kansalaisjärjestöjen varainhankinnan kehittämistä’’ sekä hallitusohjelman myötä aloitetun Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tiimoilta julkaistiin vielä kevään aikana julkaisuja, jotka liittyivät osaksi järjestöjen yksityisrahoitusta ja varainhankintaa. VaLan teesit uudelle vaalikaudelle voi lukea täältä.
VaLa julkaisi viime vuoden syksynä selvityksen järjestöjen varainhankinnan kehittämisestä, joka luo kokonaiskuvan varainhankinnan aiemmasta kehityksestä, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvitys sisältää ehdotuksia varainhankinnan toimialan kehittämiseksi. VaLan selvitystä hyödynnettiin Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa toimivan järjestötyöryhmän selvityksessä, jonka luonnos julkaistiin tammikuussa ja johon pyydettiin lausuntoja helmikuuhun saakka. VaLa jätti lausunnon selvitysluonnokseen ja kannusti jäsenjärjestöjään hyödyntämään sitä omissa lausunnoissaan, joita selvitykseen jätettiin kaiken kaikkiaan 76 kappaletta. Tiivistetyn version VaLan lausunnosta voi lukea uutisesta. Maaliskuussa järjestötyöryhmä julkaisi lausuntojen pohjalta lopullisen selvityksen, jossa varainhankinnan tukeminen valtionavustuksin nähtiin harkinnanarvoisena.
Taloustutkimus toteutti VaLan, SOSTEn, Fingon ja KANEn toimeksiannosta päättäjäkyselyn, jossa haastateltiin kansanedustaehdokkaita, ministeriöiden virkahenkilöitä sekä puoluesihteereitä. Tutkimus on aiemmin toteutettu ennen eduskuntavaaleja vuosina 2014 ja 2018. Varainhankinnan osalta tutkimus sisälsi monia mielenkiintoisia tuloksia, joista voi lukea lisää tiedotteesta.
VaLa kirjoitti lahjoitusten verovähennyksistä mielipidekirjoitukset yhdessä Suomen Olympiakomitean sekä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa (mm. Aamulehti 12.4.). Kevään loppupuolella VaLaa pyydettiin kertomaan varainhankinnan toimialasta ja Pohjoismaiden lahjoitusten verovähennyskäytännöistä Yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittämisen parlamentaariseen neuvottelukuntaan, joten verovähennysteema on ollut esillä laajasti koko kevään ajan. VaLa jatkaa asian edistämistä ja on mielellään tiiviisti mukana asian mahdollisessa etenemisessä.
VaLa on European Fundraising Association EFA:n jäsen ja mukana EFA:n vaikuttamistyössä Euroopan tasolla. Tänä keväänä esillä ovat olleet muun muassa säädökset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Terrorismin rahoituksen torjunta perustuu Financial Action Task Force (FATF) -suositukseen siitä, miten valtioiden tulisi pyrkiä estämään terrorismin rahoitus. Vaikuttamistyön perustana on se, ettei suosituksia tulisi ‘’ylikohdistaa’’ järjestöihin. Lue lisää Global NPO Coalition on FATF:n uutisesta. Rahanpesun estämiseen kohdistuvan lainsäädännön osalta EFA on puolestaan todennut valtioiden asettavan kansalaisjärjestöille lisävelvoitteita, jotka eivät ole oikeassa suhteessa ylesihyödyllisten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimintaan. EFA:n mukaan kansalaisjärjestötoimijat tulisi ottaa entistä vahvemmin mukaan päätöksentekoprosesseihin ja alueellisiin riskiarviointeihin. Ensimmäisen FATF-luokituksen valmistelussa vuonna 2019 Suomen järjestökenttää ei kuultu, mutta tämän vuoden toukokuussa VaLa oli muiden järjestöjen ohella mukana vastuuministeriöiden tapaamisessa, jossa kuultiin järjestökenttää. Tutustu Bank De-Risking of Non-Profit Clients -raporttiin. Positiivisia uutisia tuli kesäkuussa EU-komissiolta, jonka uusilla suosituksilla pyrittäisiin edistämään hyväntekeväisyyttä jäsenmaissa.
Aiempaan kappaleeseen liittyen esillä ovat olleet myös järjestöjen oikeudet peruspankkipalveluihin. Euroopassa on todettu tapauksia, joissa pankit hylkäävät yleishyödylliset yhteisöt asiakkaina, rajoittavat niiden pankkisiirtoja ja epäilevät järjestöjä niiden varojen keräämiseen ja avun toimittamiseen liittyen. EU-säädösten osalta VaLan ja muiden kattojärjestöjen tavoitteena Suomessa on esimerkiksi se, ettei yleishyödyllisiä yhteisöjä luokiteltaisi korkean riskin ryhmään eikä säätelyllä estettäisi järjestöjä saamasta ja käyttämästä pankkipalveluja. Pankkipalveluista ja käteisen tulevaisuudesta järjestettiin toukokuussa Valtiovarainministeriön toimesta keskustelutilaisuus, johon VaLa osallistui. Valtiovarainministeriö julkaisi lausuntopyynnön peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädännön muutostarpeista, johon VaLa lausui toukokuussa.
Vaalikevään viimeinen julkaisu saatiin 16. kesäkuuta, kun Petteri Orpon hallitusohjelma julkaistiin. VaLa kirjoitti uutisen hallitusohjelmasta kansalaisjärjestöjen, niiden rahoituksen ja erityisesti varainhankinnan näkökulmasta. Uusi hallitus tulee jatkamaan edellisen hallituksen työtä sen osalta, että se selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen varainhankintaa. Myös kevään aikana pinnalla ollut lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen mahdollisuutta tullaan selvittämään.
Osana yhteisötalouden (social economy) toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa EU-komissio hyväksyi 13. kesäkuuta 2023 ehdotuksen yhteisötalouden puitteiden kehittämisestä. Ehdotukseen sisältyvillä suosituksilla pyritään kannustamaan jäsenvaltioita ottamaan yhteisötalous osaksi politiikkaansa entistä vahvemmin sekä luomaan suotuisaa toimintaympäristöä sektorille. Yhteisötaloudella tarkoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin väliin jäävää talouden sektoria, jossa toimii esimerkiksi osuuskuntia sekä sellaisia yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka harjoittavat jossain määrin liiketoimintaa.
Suositukset liittyvät yhteisötaloutta edistävän toimintaympäristön luomiseen ja esimerkiksi valtioiden rajoja ylittävän hyväntekeväisyyden esteiden poistamiseen. Ehdotuksessa suositellaan tarkasteltavaksi myös erilaisia verokannustimia, kuten lahjoitusten verovähennyksiä kansalaisille ja yrityksille. Komissio on ottanut huomioon myös yhteisötalouden työllistävän merkityksen ja sen tilastojen mukaan yhteisötalous työllistää EU:ssa yli 13 miljoonaa työntekijää, mikä on 6,3 prosenttia koko EU:n työllisyydestä. Suositusten tavoitteena on myös vahvistaa sektorin työllistävää merkitystä.
Ehdotusta käsitellään nyt Eurooppa-neuvostossa. Mikäli ehdotus hyväksytään, jäsenvaltioiden tulee päivittää kansalliset yhteisötaloutta koskevat strategiansa 18 kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen komissio seuraa strategioiden täytäntöönpanoa kuulemalla jäsenvaltioita säännöllisesti.
VaLa pitää ehdotusta hyvin myönteisenä varainhankintaa tekevien yleishyödyllisten yhteisöjen näkökulmasta. Lahjoitusten verovähennykset ovat olleet esillä koko vaalikevään eri yhteyksissä (ks. lista alla).
Lue lisää:
New European Commission policy aims to enable philanthropy sector
Commission proposal on developing social economy framework conditions
Uusi hallitus selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen varainhankintaa
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset:Fundraising Europe.
Petteri Orpon hallitusohjelma ‘’Vahva ja välittävä Suomi’’ julkaistiin 16. kesäkuuta. Ohjelma on kansalaisjärjestöjen ja niiden rahoitusjärjestelmän sekä varainhankinnan näkökulmasta kaksijakoinen. Aktiivisen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan todetaan olevan keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Lisäksi kansalaisyhteiskunta mainitaan oikeuslaitoksen, osallistavan demokratian ja luotettavan julkisen viranomaistoiminnan rinnalla turvallisen arjen ja luottamuksen yhteiskunnan peruspilarina. VaLa toivoo näiden kirjausten kulkevan pääperiaatteina kansalaisjärjestöjä koskevia päätöksiä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Hallitus aikoo valmistella hallituskaudellaan kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman, jonka tavoitteena on keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä säätelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa sekä parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Varainhankintaa tekevien kansalaisjärjestöjen näkökulmasta kirjaus on merkittävä, sillä nykyisellään esimerkiksi julkiseen rahoitukseen liittyvä haku- ja seurantabyrokratia sekä epäyhtenäiset käytännöt suhtautumisessa järjestöjen varainhankintaan aiheuttavat kohtuutonta työmäärää järjestöille, eivätkä kannusta järjestöjen oman varainhankinnan käynnistämiseen tai kehittämiseen. VaLa kokee tärkeäksi myös hallinnon ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämisen, jotta erilaisten järjestöjen ääni saadaan kuuluviin ja jotta hallinnolle muodostuu oikeanlainen kuva järjestöjen rahoituksen nykytilasta ja varainhankinnan kehittämisen tarpeista ja suuntaviivoista. VaLa on mielellään mukana kansalaisjärjestöstrategian suunnittelussa erityisesti varainhankintaan liittyen.
Hallitusohjelmassa kansalaisjärjestöjen toiminnan merkityksellisyys nostetaan esiin muutamaan otteeseen. Sote-järjestöjä pidetään merkityksellisinä esimerkiksi ikäihmisten terveyden edistäjinä, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuottajina sekä ruoka-avun turvaajina. Liikuntaa ja urheilua käsittelevässä kohdassa todetaan tarve kehittää vastuullista ja kaikille avointa kansalaisjärjestötoimintaa. Kansalaisjärjestöjen arvokas rooli tiedostetaan myös Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Järjestöjen merkityksen tiedostamisesta huolimatta kansalaisjärjestöjen valtionrahoitus tulee pienenemään. Sote-järjestöjen valtionavustukset tulevat vähenemään 100 miljoonalla, varsinaista kehitysyhteistyötä leikataan 200-280 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten tasoa alennetaan asteittain koko hallituskauden ajan. Toteutuessaan tämän mittakaavan leikkaukset korostavat entisestään välttämättömyyttä kansalaisjärjestöjen yksityisrahoituksen ja oman varainhankinnan kehittämiselle, jotta järjestöjen elintärkeä työ muun muassa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, lasten ja nuorten, ympäristön, kulttuurin sekä liikunnan ja urheilun hyväksi voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan kehittämisen keinoista hallitusohjelmassa on mainittu lahjoitusten verovähennys, mutta ainoastaan kehitysyhteistyön osalta. Hallitus tulee selvittämään kehitysyhteistyöhön tehtävän lahjoituksen vähentämistä verotuksessa tai vapaaehtoisen lahjoituksen tekemistä verotuksen yhteydessä. Lisäksi hallitus selvittää ja arvioi mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. VaLa on jo pitkään pitänyt esillä lahjoitusten verovähennyskäytäntöjen laajentamista koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joita Poliisihallitus jo nykyisellään valvoo. Kun kehitysyhteistyön sekä liikunnan ja urheilun lisäksi myös muilta sektoreilta leikataan julkista rahoitusta, tulisi lahjoitusten verovähennyskäytäntöjen uudistamista selvittää myös muilla aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen osalta järjestöjen tasavertaisuuden turvaamiseksi sekä lahjoittajien toiveiden kunnioittamiseksi. Terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, eläinten suojelu sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi tehtävä järjestötyö ovat suomalaisten suosituimpia lahjoituskohteita, joten niitä ei tulisi unohtaa verotuskäytäntöjä tarkasteltaessa.
Lue lisää:
VaLa on nostanut vaikuttamistyössään esiin vaihtoehtoisia, järjestöjen omaa varainhankintaa edistäviä toimenpiteitä, joista voi lukea lisää täältä. Lisäksi Valtiovarainministeriö julkaisi aiemmin keväällä selvityksen järjestöjen varainhankinnan avustamisesta ja tukemisesta valtionavustustoiminnassa.
Lue VaLan Vaaliteesit 2023-2027.
Tutustu nykyisiin lahjoitusten verovähennyskäytäntöihin.
Vuoden 2023 Finnish Comms Awards -kilpailussa jatkuu oma hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kategorian palkitseminen. Järjestöjen varainhankinnan toimintaa, kampanjoita ja tempauksia voi ilmoittaa mukaan 8.9. asti. Lue lisää kilpailun sivuilta: https://finnishcommsawards.fi
VaLa on palkinnut vuoden varainhankintatekoja vuodesta 2011 lähtien. Kilpailu on järjestetty viime vuosina yhdessä Marketing Finland:n kanssa. Vuoden 2022 varainhankintateko -kategorian voitto meni ’Pidä huolta nuoresta mielestä’ -kampanjalle, jonka keräystuotot käytetään MIELI Suomen Mielenterveys ry:n työhön.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset:Fundraising Europe.
Kuuntele European Fundraising Podcast -sarjan jaksoja.
Verohallinnon tuoreessa ohjeistuksessa käsitellään yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa ennakkoperinnän näkökulmasta, ja Verohallinnon linjauksia yleishyödyllisten yhteisöjen yleisimpiin ennakkoperintää koskeviin kysymyksiin. Ohjeistus koskee siis sekä yleishyödyllisten yhteisöjen että julkisyhteisöjen vapaaehtoistoimintaa. Sovellusalan ulkopuolelle jäävät rekisteröimättömät yhdistykset, yksityiset elinkeinonharjoittajat, yhtymät ja yhteisöt, joita ei ole verotuksessa pidetty yleishyödyllisinä.
Verohallinnon ohjeessa on paljon esimerkkejä, joiden tarkoitus on selventää kulloinkin käsiteltävää asiaa ja helpottaa asian ymmärtämistä. Siinä myös kerrataan ja määritellään asiaankuuluvia käsitteitä, kuten yleishyödyllisyys, vapaaehtoistoiminta ja -työ sekä talkootyö. Ohjeistuksissa käydään läpi seuraavia teemoja:
Verohallinnon ohjeeseen ja siihen koottuihin esimerkkeihin voi tutustua kokonaisuudessaan tästä. Ohje annettiin 8.3.2023 ja se korvasi aiemman 31.12.2019 annetun ohjeistuksen. Urheiluseuroille julkaistiin oma erillinen ohje samaan aikaan.
VaLa järjesti viime viikolla 4. huhtikuuta Kryptolahjoittamisen ABC -webinaarin. Webinaarissa kuultiin kolme puheenvuoroa:
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Hyvä testamentti nähdään tänä keväänä uuden Studio Pääskysaari -henkilöhaastattelusarjan ohjelmayhteistyökumppanina. Jenni Pääskysaaren ideoimassa ja emännöimässä ohjelmassa kahdeksan tunnetun ihmisen elämä vilisee kuvanauhana katsojien silmien edessä. Jokaisessa jaksossa nähdään yksi tunnettu suomalainen, jonka elämään katsojat pääsevät tutustumaan elämän varrelta poimittujen valokuvien avulla.
VaLa julkaisi vuosi sitten uutisen Ukrainaan suunnattavista lahjoituksista, sillä suomalaisissa heräsi ennennäkemätön auttamisen halu Venäjän hyökättyä maahan. Osa näistä keräyksistä on edelleen käynnissä ja olemme tähän uutiseen päivittäneet listan käynnissä olevista rahankeräyksistä Ukrainaan.
Vaihtoehtoisia kohteita lahjoitukselle löytyy useita, ja lahjoittajaa voi mietityttää mitä kautta tuki auttaisi kaikkein eniten. Suomessa rahalahjoitusten pyytämistä säätelee rahankeräyslaki. Lain mukaan rahan keräämiseen tulee olla lupa, jossa kerrotaan keräystarkoituksesta eli siitä mitä lahjoituksilla aiotaan tehdä. Poliisi hallinnoi kaikkia voimassa olevia rahankeräyslupia, ja niihin voi tutustua Poliisin sivuilla. Lue lisää siitä, miten voit varmistua rahaa pyytävän tahon luotettavuudesta täältä.
Alla olevasta keräyslistasta voi valita haluamansa järjestön, jolle lahjoituksen haluaa suunnata. Mukana on esimerkiksi ukrainalaisia Suomessa auttavia tahoja sekä kriisialueella toimivia järjestöjä. Ukrainalaiset elävät sodan keskellä ja tarvitsevat myös suomalaisten yritysten tukea sekä nyt että pitkään sodan jälkeen maan jälleenrakennusvaiheessa. Auttamisesta voi ja kannattaakin kertoa eteenpäin muiden kannustamiseksi. Yritykset ja yhteisöt voivat tehdä sen esimerkiksi lisäämällä Ukraina-merkin nettisivuille, some-kanaviin tai kivijalkamyymälään.
Suomalaiset käynnissä olevat keräykset, joita järjestöt toteuttavat Ukrainan hyväksi:
Amnesty International Suomen osasto: https://www.amnesty.fi/lahjoita/ukraina/
Fida International ry: https://www.fida.info/lahjoita/lahjoita-katastrofiapuun/
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: https://lahjoitus.hdl.fi/apua-ukrainaan/~lahjoitukseni
Kirkon ulkomaanapu: https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/
Kotimaanapu: https://www.lahjoitaapua.fi/kohde/lahjoita_suomeen_tulleiden_ukrainalaisten_auttamiseksi__
Medialähetys Sanansaattajat: https://sansa.fi/lahjoituskohteet/ukraina/
Patmos Lähetyssäätiö: https://www.patmos.fi/artikkelit/ukrainan-kansa-hadassa-patmos-auttaa/
Pelastakaa Lapset ry: https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/ukrainan-kriisi/
Plan International Suomi: https://lahjoita.plan.fi/hataapu
SOS-Lapsikylä: https://www.sos-lapsikyla.fi/hataapu_ukraina/
Suomen Caritas: https://www.caritas.fi/ukraina-katastrofiker%C3%A4ys-2022
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys: https://kansanlahetys.fi/tyontekijat-ja-kohteet/hataapua-ukrainan-pakolaisille/
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö: https://www.pelastusarmeija.fi/auta/lahjoita/katastrofi-ja-projektikerays
Suomen Punainen Risti: https://www.punainenristi.fi/lahjoita/ukrainan-kriisi/
Suomen Unicef: https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/ukraina/
Suomen World Vision: https://www.worldvision.fi/auta-lapsia-ukrainan-kriisissa
UN Women Suomi: https://unwomen.fi/lahjoitukset/hataapukerays-ukrainaan/
Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry: https://autaukrainaa.fi/
Tuoreessa selvityksessä tarkastellaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia keinona avustaa ja tukea järjestöjen varainhankintaa. Lisäksi siinä arvioidaan, miten järjestöt voisivat hakea ja saada valtionavustusta, jota ne voisivat käyttää varainhankintaan ja siten varsinaisen toimintansa rahoittamiseen. Keväällä 2021 valtiovarainministeriö julkaisi valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa toimineen järjestöjaoston raportin. Nyt julkaistu selvitys syventää ehdotusta ja tuottaa uutta tietoa valtionavustuslain mahdollisten muutostarpeiden tunnistamista varten. Aiemmin tänä vuonna ministeriö pyysi lausuntoja selvitysluonnoksesta, josta VaLa julkaisi tiiviin koonnin.
Vahvan, autonomisen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan edellytysten turvaamiseen kuuluu olennaisesti taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen julkisen rahoituksen lisäksi myös monilähteisen varainhankinnan kehittämisen kautta. Suomalaisen yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja lainsäädännön tulisi edistää järjestöjen varainhankinnan toimivuutta sekä taata kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus osallistumiseen ja vastuulliseen lahjoittamiseen.
Tutustu VaLan teeseihin tarkemmin tästä.
Kansalaisjärjestöt nähdään merkittävinä yhteiskuntaa tukevina palveluntuottajina, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee olla kirjaus kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamisesta, toteaa 90 prosenttia tutkimukseen haastatelluista kansanedustajista, puoluesihteereistä ja ministeriöiden virkahenkilöistä. Tätä mieltä olevien vastaajien määrä on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä neljän vuoden takaisesta selvityksestä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa toimiva järjestötyöryhmä on selvittänyt, miten järjestöjen varainhankintaa voitaisiin avustaa ja tukea valtionavustustoiminnassa. Työryhmä laati selvityksen, jossa tarkastellaan järjestöille myönnettäviin valtionavustuksiin liittyviä keinoja ja niiden vaikutuksia sekä järjestöjen autonomian turvaamista ja toimintaedellytysten varmistamista. Lausuntoja annettiin määräaikaan mennessä 76.
Lue lisää lausuntopalvelusta
VaLa on koonnut yhteen sosiaalisen median trendejä erityisesti järjestöjen varainhankintaa ja viestintää silmällä pitäen. Listauksessa on hyödynnetty PING Helsingin Vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2023 -webinaaria, Kurion ja TheNetworkOnen Social Media Marketing Trends -raporttia, Marketing Finlandin Tervetuloa markkinointi 2023! -webinaaria sekä Resource Alliancen Tech Trends 2023 -webinaaria.
Kansallisten varainhankintayhdistysten ja muiden vastaavien elinten verkosto European Fundraising Association EFA pyrkii vahvistamaan ja kehittämään varainhankinnan toimialaa kaikkialla Euroopassa. Kolmatta kertaa toteutettu EFAn ja Salesforcen Nonprofit Pulse -tutkimus tutkii eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen nykytilannetta, haasteita ja mahdollisuuksia. Koko raporttiin pääsee tutustumaan tästä.
Vapaa! – Fri! –hanke on osa Kansallisen ikäohjelman 2030 toimeenpanoa ja sen tavoitteena on edistää vapaaehtoistoiminnan asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa. Hanke jatkuu vielä tämän vuoden, mutta sen toimenpideraportti ''Vapaaehtoistoimintaa vahvistamalla kohti ikääntyvän yhteiskunnan mahdollisuuksia'' on julkaistu. Hankkeen toimenpideraportissa kuvaillaan muun muassa vapaaehtoistoiminnan murrosta sekä käydään läpi vapaaehtoistoiminnan rahoitusta. Koko raportin voi käydä lukemassa tästä.
Vuoden 2023 varainhankinnan trendeissä korostuvat joustavuus, monipuolisuus ja digitaalisuus. Mukana on sekä uusia että perinteisiä viestintävälineitä ja teknologioita, joiden avulla järjestöt viestivät sidosryhmilleen ja toteuttavat käytännön varainhankintaa. VaLa on koonnut tähän kirjoitukseen 10 trendiä lukuisten varainhankinnan trendejä listanneiden raporttien, artikkelien ja blogikirjoitusten pohjalta.
Kuluttajansuojalaki uudistuu laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on ollut parantaa ja nykyaikaistaa kuluttajansuojaa. Samassa yhteydessä koti- ja puhelinmyyntiä koskevaa sääntelyä tiukennetaan. Kuluttajansuojan parantamiseksi käyttöön otetaan kirjallinen vahvistusmenettely, jonka myötä myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle kirjallinen tarjous. Mikäli kuluttaja ei hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei ole voimassa.
Lahjoitus ei ole kuluttajansuojalain tarkoittama kulutushyödyke, vaan siitä säännellään erikseen rahankeräyslaissa. Rahankeräyslain alainen toiminta ei ole kuluttajansuojalain alaista toimintaa, eikä rahankeräysten toimeenpano ole elinkeinotoimintaa. Lahjoituksia, kuten kerta- ja kuukausilahjoituksia, pyydettäessä jälkivahvistusta ei siis tarvita - ainakaan toistaiseksi. Myöskään yhdistyslaissa säädeltävät yleishyödyllisten yhteisöjen puhelimitse hankitut jäsenyydet eivät kuulu jälkivahvistuksen piiriin. Lahjoittaja voi siis tehdä lahjoituksen tai liittyä jäseneksi aiempaan tapaan ilman jälkivahvistusta.
VaLa kysyi asiasta myös Kuluttaja- ja kilpailuvirastolta, jonka asiantuntija Siiri Laaksonen kommentoi uudistusta yleishyödyllisten yhteisöjen näkökulmasta.
''Yhdistyslain 5 §:n mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Elinkeinonharjoittajan käsitteen ulkopuolelle jäävät siten yleensä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt. Nämäkin oikeushenkilöt voivat kuitenkin harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kyse ei siten ole aina siitä, onko kysymyksessä elinkeinonharjoittaja vai ei, vaan miltä osin toiminnanharjoittaja on elinkeinonharjoittaja. Viime kädessä kunkin toimijan on selvitettävä ja tiedettävä omalta osaltaan, onko kyse elinkeinotoiminnasta.
Kuluttajariitalautakunta on useassa ratkaisuissaan todennut, että kun myynnin tai palvelun tuottamisella on katettu vain omia kuluja, ei lautakunta ole katsonut olevansa toimivaltainen. Hyväntekeväisyyskeräysten on katsottu olevan kuluttajansuojalain soveltamisalassa, jos osallistuminen tapahtuu hankkimalla kulutushyödyke elinkeinonharjoittajalta. Yhdistyksen jäsenyyden on katsottu olevan lähtökohtaisesti kuluttajansuojalain soveltamisalan ulkopuolella.''
Lue lisää täältä. Tutustu rahankeräysten kiellettyihin järjestämistapoihin (pykälä 7.) täällä.
VaLan kumppani Tietopiiri Oy selvitti joulukuun alussa lahjoitusten verovähennysmahdollisuuksia yhteisöverotuksessa. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Charlotta Långström on antanut vastauksia askarruttaviin kysymyksiin. Lue Tietopiirin Ilkka Harjulan blogi aiheesta kokonaisuudessaan
Celebrating 20 years of EFA!
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
TekojenTiistaita vietetään huomenna tiistaina 29. marraskuuta! Kertauksena: Vastapainoksi Black Friday -päivälle perustettu kampanja pyrkii lisäämään keskustelua ja tietoisuutta antamisesta: ajan, avun, hyvän mielen sekä lahjoitusten muodossa. Kansainvälisen GivingTuesday-liikkeeseen voi tutustua tarkemmin täällä. Suomessa VaLan organisoimaa päivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa ja tämän vuoden teemana on lahjoittamiseen kannustaminen. Teema on tänä vuonna Ukrainan kriisin myötä noussut entistäkin näkyvämmin esille, mikä puolestaan on tuonut pinnalle myös lahjoittamiseen liittyviä ennakkoluuloja.
Lahjoittamiseen liittyviä ennakkoluuloja olemme käsitelleet muun muassa TekojenTiistain nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Tässä olemme hyödyntäneet visuaalisia elementtejä, joita kannustamme myös järjestöjä hyödyntämään. Lisäksi olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa luoneet ennakkoluuloista blogipostauksia, joissa avaamme teemaa syvemmin. Lahjoittamon sivulle julkaisimme blogitekstin ''Saavutetaanko lahjoittamisen avulla todellisia muutoksia ja menevätkö lahjoitukset ylipäätään perille asti?'' Tietopiirin kanssa laadimme yhdessä järjestöille suunnatun blogitekstin ''Lahjoittamiseen liittyvät ennakkoluulot – mitä järjestöt voivat tehdä niiden rikkomiseksi?'' Lisäksi Tietopiiri julkaisi webinaarin TekojenTiistain tiimoilta aiheenaan ''Viestinnällisiä kohtaamisia - puhuttele järjestösi eri ryhmiä oikein''.
TekojenTiistai-teemapäivää vietetään taas 29.11. Kampanjan tarkoituksena on kuluttamiseen kannustavien Black Friday ja Cyber Monday -päivien jälkeen muistuttaa ihmisiä antamisen ja hyvien tekojen voimasta. Hyvät teot TekojenTiistaina voivat olla esimerkiksi lahjoittamista, vapaaehtoistoimintaan osallistumista, sukulaisen tai ystävän auttamista, tuntemattomalle hymyilemistä tai lähiympäristön siistimistä.
Kansainvälinen digitaalisia varainhankintatyökaluja tarjoava iRaiser täyttää tänä vuonna 10 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi yritys järjestää iRaiser Awards -palkintoiltoja ympäri Euroopan. Pohjoismaiden palkintoiltaa vietettiin Helsingissä 17.11.2022 ja paikan päälle saapui monia iRaiserin palveluja käyttäviä järjestöjä. Palkintoja jaettiin neljässä kategoriassa:
1. Vuoden vaikuttavin kampanja
2. Vuoden digitaalinen innovaatio
3. Vuoden Rookie
4. Hall of Fame.
Vuoden vaikuttavimpana kampanjana palkittiin suomalaisen Naisten Linjan Toinen linja -kampanja jossa kerättiin varoja toisen auttavan puhelinlinjan avaamiseksi väkivaltaa kokeneille naisille. Onnistuneen kampanjan seurauksena uusi puhelinlinja voidaan avata ensi vuoden puolella. Vuoden digitaalisena innovaationa palkittiin ruotsalainen Svenska Freds, joka on käynnistänyt ja uudistanut digitaalisen varainhankintansa kuluvan vuoden aikana. Vuoden Rookiena palkittiin suomalainen Seta ry ja Hall of Fameen pääsi puolestaan Lastenklinikoiden Kummit ry. Onnea voittajille!
- Olemme iloisia, että iRaiser on ollut kumppaninamme jo useamman vuoden ajan Suomessa. iRaiser on tarjonnut järjestöille laadukkaita digitaalisen varainhankinnan työkaluja, jotka mahdollistavat lahjoittajille kivan ja helpon tavan tukea mieluisia lahjoituskohteita, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Happy birthday iRaiser and thank you for the long-term cooperation!
Celebrating 20 years of EFA!
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Finnish Comms Awards palkitsi viestinnän tekijöitä 26.10. gaalassa. Pidä huolta nuoresta mielestä -kampanja palkittiin vuoden varainhankintateko -kategorian voittajana. Usean toimijan yhteistyössä toteutetun kampanjan keräystuotot ohjataan MIELI ry:n työhön. Lisäksi gaalassa annettiin erityismaininta Kouvolan Lakritsin & Avidly Oyj:n kampanjalle. Vuoden varainhankintateko -kategorian palkitsijana ja VaLan kumppanina oli RadioMedia ry.
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että Venäjän Ukrainaan tekemää hyökkäystä pakeneville henkilöille maksutta luovutettaviksi tarkoitettujen tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat sekä tällaisiin tavaroihin liittyvät palvelut säädettäisiin verottomiksi. Ehdotus hyväksyttiin ja Verohallinnon uutisen aiheesta voi lukea koko laajudessaan täältä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
2022 Pulse on Nonprofit Sector - survey for nonprofit representatives in Europe.
Kyselyn toteuttavat yhteistyössä European Fundraising Association EFA ja Salesforce.org.
Vastaathan kyselyyn, joka kestää noin 8 min, 14.10. mennessä tästä linkistä:
https://www.surveymonkey.com/r/2022-Pulse-Nonprofit
Edelman on julkaissut vuosittaisen Trust Barometer -tutkimuksen, jossa tarkastellaan ihmisten luottamusta eri instituutioihin - yrityksiin, julkishallintoon, järjestöihin ja mediaan. Edelman on globaali viestintäyritys, joka tekee yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa kehittääkseen niiden brändejä ja mainetta. Tämän vuoden tutkimuksen aineisto on kerätty 28 maassa viime marraskuun aikana online-haastatteluin. Tutkimuksessa oli kokonaisuudessaan mukana 36 000 vastaajaa, kustakin maasta vähintään 1 150. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.
Vastuullinen Lahjoittaminen ry on koonnut selvityksen järjestöjen varainhankinnan kehittämisestä sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittamisesta. Selvityksessä kerrotaan lyhyesti valtionavustustoiminnan ja rahapelijärjestelmän uudistuksesta, käsitellään järjestöjen toiminnan rahoitusta ja siihen liittyviä haasteita, nostetaan esiin toimenpiteitä varainhankinnan edistämiseksi sekä esitellään ja pohditaan järjestöjen rahoituksen toimintaympäristöä nyt ja tulevaisuudessa. Mikäli haluat selvityksen luettavaksi kokonaisuudessaan, laita viestiä osoitteeseen viestinta@vala.fi .
Järjestöjen toiminta on vaikeutunut huomattavasti pankkien velvoitteiden ja lisääntyneen säätelyn vuoksi. Tähän johtopäätökseen tuli SDP:n järjestöt ja pankit -työryhmä, jonka tehtävänä on ollut tunnistaa järjestökentän pankkipalveluihin liittyvät ongelmat sekä esittää niihin ratkaisuja.
Euroopassa vietetään vuosittain Säätiöpäivää 1. lokakuuta, jolloin kerrotaan säätiöiden hyväätekevästä työstä ympäri maanosan. Säätiöpäivänä suomalaissäätiöt avaavat oviaan, järjestävät tapahtumia, innostavat apurahansaajia ja tekevät näkyväksi tärkeätä työtään. Säätiöt ja rahastot ry on julkaissut Säätiöpäivän kunniaksi selvityksen, johon voi kokonaisuudessaan tutustua täällä.
Riippumaton selvitys antaa kokonaiskuvan yli 200 apurahasäätiön ja -rahaston tuen jakautumisesta vuonna 2021. Selvityksen mukaan säätiöt tuovat vaihtoehtoja ja monipuolisuutta rahoituskenttään, ja joillekin aloille säätiötuki on ratkaisevaa. Kaiken kaikkiaan tiede sai säätiötuesta 52 %, taide 15 % ja muu yhteiskunnan kehittäminen 33 %. Säätiöt rahoittivat tiedettä 269 miljoonalla eurolla, taidetta 79 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 168 miljoonalla eurolla.
Selvityksessä on listattuna myös 25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa vuonna 2021. Kolme suurinta säätiötä kyseisenä vuonna olivat 1. Jane ja Aatos Erkon säätiö 2. Koneen säätiö 3. Suomen kulttuurirahasto.
Finnish Comms Awards -kilpailun Vuoden varainhankintateko -kategoriassa shortlistalle ylsivät:
- Haloo Mieli! – Mielinauha-kampanja suomalaisten mielenterveyden puolesta. MIELI Suomen Mielenterveys ry & Viestintätoimisto Manifesto
- Katu ei ole koti -kampanja. Sininauhasäätiö
- Lakukansa keräsi viidessä päivässä 126 000 euroa ukrainalaisille perheille. Kouvolan Lakritsi & Avidly Oyj
- Meremme-laulu. Baltic Sea Action Group & TBWA\Helsinki Oy
- Pidä huolta nuoresta mielestä. Toivon kärki ry & MIELI Suomen Mielenterveys ry
Onnittelut kaikille ja menestystä pitchauspäivään 13.10.
Charities Aid Foundation (CAF) on julkaissut ihmisten antamista ja lahjoittamista tarkastelevaa World Giving Index -tutkimusta vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2021 tutkimuksessa oli mukana 119 maata edustaen yli 90 prosenttia koko maailman aikuisväestöstä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi 127 000 ihmistä. Tutkimusraportti on luettavissa täällä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
2022 Pulse on Nonprofit Sector - survey for nonprofit representatives in Europe.
Kyselyn toteuttavat yhteistyössä European Fundraising Association EFA ja Salesforce.org.
Vastaathan kyselyyn, joka kestää noin 8 min, 5.10. mennessä tästä linkistä:
https://www.surveymonkey.com/r/2022-Pulse-Nonprofit
Vuoden 2022 Finnish Comms Awards -kilpailussa jatkuu oma hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kategorian palkitseminen. Järjestöjen varainhankinnan toimintaa, kampanjoita ja tempauksia voi ilmoittaa mukaan 11.8. lähtien. Lue lisää kilpailun sivuilta: https://finnishcommsawards.fi
Kilpailutöiden jättöaikaa on jatkettu sunnuntaihin 11.9 klo 16 saakka.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Marketing Finlandin koordinoima työryhmä julkisti tänään yrityksille ja yhteisöille tarkoitetun Ukraina-merkin, jonka ne saavat käyttöönsä Ukrainaa tai ukrainalaisia auttavasta teosta. Merkin ja siihen liittyvää materiaalia voi ladata www.ukrainamerkki.fi -verkkosivulta, joka kokoaa yhteen tarinoita ja tietoa annetusta avusta.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Yksityishenkilöiden hyväntekeväisyyteen antama tuki on kasvanut merkittävästi. Auttamishalu on kohdistunut erityisesti Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseen ja humanitaariseen apuun. Tämä selvisi Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten suomalaiset auttavat nyt ja miten he suhtautuvat lahjoittamiseen tulevaisuudessa.
Lataa tutkimuksen kooste
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koskettanut suomalaisia, ja monet haluavat tukea ukrainalaisia rahalahjoitusten avulla. Useiden avustusoperaatioiden joukossa on myös vilpillisiä toimijoita. Varsinkin netissä ja sosiaalisessa mediassa leviäviin rahankeräyskampanjoihin voi liittyä riskejä. Siksi on tärkeää tunnistaa luotettavat tahot, jotta apu ohjautuu sitä tarvitseville.
Moni suomalainen on kokenut auttamisen tarpeen Ukrainan sodan alkamisen myötä. Rahan lahjoittaminen on yksi tapa auttaa. Vaihtoehtoja lahjoituksen antamiseen löytyy useita ja lahjoittajaa voi mietityttää mitä kautta tukeni auttaa parhaiten.
Suomessa rahalahjoitusten pyytämistä säätelee rahankeräyslaki. Lain mukaan rahan keräämiseen tulee olla lupa, jossa kerrotaan keräystarkoituksesta eli mitä lahjoituksilla aiotaan tehdä. Lue lisää siitä miten voi varmistaa luotettavan avunpyytäjän
Kun olet auttanut yrityksenä tai yhteisönä, niin kerro siitä muillekin. Tutustu yhteiseen symboliin Ukraina-merkkiin ja ota se käyttöön sivuilta: https://ukrainamerkki.fi
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Suurin osa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Hyviin tekoihin kannustavaa TekojenTiistaita vietetään jälleen tiistaina 30. marraskuuta. Kampanjapäivä herättelee Black Fridayn ja Cyber Mondayn jälkimainingeissa keskustelemaan auttamisesta, joka voi olla vaikkapa ajan, avun, lahjoitusten tai hyvän mielen tekojen antamista. Erityisesti nuoret olisivat halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan.
Finnish Comms Awards palkitsi viestinnän tekijöitä tänä vuonna 10. kerran. #MEIDÄNMERI-kampanja palkittiin vuoden varainhankintatekona. Monen toimijan yhteistyössä toteutettu 'Auta Muumeja pelastamaan #MEIDÄNMERI' -kampanjan keräystuotot ohjataan John Nurmisen Säätiön työhön. Katso kampanjan sivut
Vuoden varainhankintateko -kategorian palkitsijana ja VaLan kumppanina oli RadioMedia ry. Voittajat palkittiin gaalassa 11.11.2021. - lue lisää ja tutustu palkittuihin töihin
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Suomessa rahankeräyksiä säätelee laki, jossa määritellään kuka ja mihin kohteeseen voi pyytää rahalahjoituksia. Poliisihallitus on julkaissut 10.11.2021 listauksen kaikista rahankeräysluvista. Listauksessa on kerrottu, mille tahoille lupia on myönnetty ja mihin eri keräystarkoituksiin. Lisäksi listasta voit tarkistaa keräyksen lupanumeron ja luvan voimassaoloajan.
Monet yleishyödylliset yhteisöt rahoittavat toimintaansa lahjoitusvaroilla. Luotettavan toimijan tunnistaa muun muassa siitä, että rahankeräyslupa on kunnossa. Ennen lahjoituspäätöksen tekoa voi viranomaisen listauksesta tarkistaa, että kyseessä on laillisesti järjestetty rahankeräys. Lue lisää poliisin nettisivuilta
Finnish Comms Awards -kilpailun Vuoden varainhankintateko -kategoriassa shortlistalle ylsivät:
- Apuu-chat kuuntelee ja auttaa / SOS-Lapsikylä & PING Helsinki
- #MEIDÄNMERI-kampanja – Auta Muumeja pelastamaan #MEIDÄNMERI /
Moomin Characters & John Nurmisen Säätiö sr & Rights and Brands & Kobra Design
- Mielen Tila – varoja lasten ja nuorten mielenterveystyöhön taiteen keinoin / Lastenklinikoiden kummit ry & TBWA\Helsinki
- Palefacen tähdittämä luova varainhankintakampanja Burundin köyhimpien hyväksi /
Fida International
Onnittelut kaikille ja menestystä pitchauspäivään 28.10.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Syyskuussa 2021 tehdyn verkkokyselyn mukaan kolmasosa yrityksistä koki, että ne ovat joko laajentaneet yhteistyötä nykyisten järjestökumppaneiden kanssa tai aloittaneet uutta yhteistyötä. Puolet vastanneista kertoi, ettei koronan aiheuttamilla seurauksilla ole ollut vaikutuksia vaan järjestöjen kanssa tehty yhteistyö on pysynyt samana.
Kansalaisareenan järjestämään Vuoden vapaaehtoinen -kampanjaan lähetettiin 89 ehdotusta ympäri Suomea. Yleisö voi äänestää Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaa 29.10. saakka.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Kansalaisareena hakee Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaksi henkilöä, joka esimerkillään inspiroi muita vapaaehtoistoiminnan saralla.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe.
Kesän jälkeen käynnistyvässä Finnish Comms Awards -kilpailussa jatkuu oma hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kategorian palkitseminen. Järjestöjen varainhankinnan toimintaa, kampanjoita ja tempauksia voi ilmoittaa mukaan elokuun alusta lähtien.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe.
Tilaa kerran kuukaudessa ilmestyvä maksuton uutiskirje omaan sähköpostiisi!
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe.
Tilaa kerran kuukaudessa ilmestyvä maksuton uutiskirje omaan sähköpostiisi!
Eri alojen järjestöt haluaisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Järjestöt uskovat sisällöllisen yhteistyön kasvuun yritysten kanssa tulevina vuosina. Toiveena on myös, että yritykset hyödyntäisivät laajemmin järjestöjen osaamista ja asiantuntijuutta.
Taloustutkimus haastatteli keväällä järjestöja ja kysyi mitkä varainhankinnan muodot olivat olleet tärkeimpiä kuluneen vuoden aikana sekä mihin he aikovat panostaa. Molemmissa korostuivat jäsenmaksujen (vastaajista 43% aikoo panostaa) ja kertalahjoitusten merkitys (vastaajista 47% aikoo panostaa). Yritysyhteistyöhön aikoi panostaa neljäsosa vastaajista ja 28% kertoi panostavansa tuote- ja palvelumyyntiin sekä tapahtumiin. Vastausten perusteella varainhankinnan eli yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuodelle 2021 olisi yli 530 miljoonaa euroa.
Verohallinto päivitti (16.4.2021) syventäviä ohjeita liittyen pienkeräyksien verotukseen. Tutustu ohjeisiin
Yleishyödyllisten yhteisöjen ja vaikuttajien väliseen yhteistyöhön sosiaalisessa mediassa -suositukset julkaistiin 15.4.2021. Suositukset on tehty yhteistyössä VaLan ja PING Helsingin kanssa. Suositusten tarkoituksena on ohjeistaa yleishyödyllisiä yhteisöjä ja vaikuttajia siitä, kuinka yhteistyötä toteutetaan yksityishenkilöille kohdennetussa vaikuttajamarkkinoinnissa ja -viestinnässä. Suosituksissa ohjeistetaan yleishyödyllisiä yhteisöjä ja vaikuttajia siitä, kuinka yhteistyöstä kerrotaan vastuullisesti.
Maaliskuussa 2021 Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen vaatelahjoittamiseen on entistä myönteisempää. Yleishyödyllisten organisaatioiden, UFF:n, Fidan ja SPR Kontin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista noin 80 % lahjoittaa vaatteita joko säännöllisesti tai satunnaisesti ja lahjoittajista lähes 90 % ohjaa vaatelahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Suomalaiset pitävät mahdollisuutta tehdä vaatelahjoituksia tärkeänä. Tutkimuksen vastaajien kesken korostuivat vaatelahjoittamisen ympäristöhyödyt sekä hyväntekeväisyys- ja työllisyysvaikutukset. Lue tiedote
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen verkosto. Yksi VaLan missioista on edistää suomalaista lahjoittamisen ja hyväntekemisen kulttuuria. Vuonna 2018 VaLa toi Suomeen kansainvälisen #GivingTuesday-kampanjan - suomalaisittain #TekojenTiistain: www.tekojentiistai.org
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
TILAA kerran kuussa ilmestyvä maksuton uutiskirje
VaLan hallituksen puheenjohtajana 1.1.2021 aloittaa Leena Poutanen. Leena on ollut VaLan varapuheenjohtajana edellisen vuoden edustaen hallituksessa SOS-lapsikyläsäätiötä. Leena toimii viestintä- ja varainhankintajohtajana SOS-Lapsikylässä.
Hyväntekeväisyyteen osallistuminen on ollut perinteisesti joulun alla aktiivista. Nyt tuhannet talvinäytökset, juhlakonsertit ja joulumyyjäiset jäävät pitämättä ympäri Suomea. Erityisesti pienille paikallisille yhdistyksille ja seuroille tärkeät pääsylipputulot, käsiohjelmamyynti ja arpajaistuotot täytyy korvata muilla keinoin.
Goodwill ry julkaisee maaliskuussa 2021 varainkeruuseen tarkoitetun uuden verkkoalustan Lahjoittamon Suomessa toimiville sosiaali- ja terveysalanjärjestöille.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
TILAA kerran kuussa ilmestyvä maksuton uutiskirje
SOSTE selvitti, millaista rahankeräystoimintaa SOSTE:n jäsenistössä harjoitetaan, ja onko sote-järjestöissä otettu käyttöön uudet pienkeräykset.
Joulu tulee taas vauhdilla! Fingo on päivittänyt listauksen eettisistä ja aineettomista joululahjoista vuodelle 2020. Listauksessa esitellään kestäviä vaihtoehtoja joulupukin konttiin vietäväksi. Listalla on sekä Fingon jäsenjärjestöjä että eettisiä lahjoja tarjoavia yrityksiä.
Globaalin kriisin ja eristäytymisen aikakautena tarvitaan ihmisiä yhdistäviä tekoja - TekojenTiistai-kampanja kannustaa jälleen tekemään hyvää
Hyviin tekoihin yrityksiä, järjestöjä ja yksityishenkilöitä kannustavaa hyväntekeväisyyskampanjaa, TekojenTiistaita, vietetään tänä vuonna 1.12.2020. TekojenTiistaina halutaan herätellä keskustelemaan antamisesta – oli se sitten aikaa, apua, lahjoituksia tai hyvän mielen sanoja tai tekoja. Tänä vuonna tavoitteena on miljoona hyvää tekoa ja kampanja toivoo, että ihmiset jakavat hyvät tekonsa myös muiden tietoon
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntopyyntöjä liittyen hallituksen esitysluonnokseen rahankeräyslain muuttamisesta. Esityksen mukaan vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa. Lue ministeriön tiedote
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Jaana Karjalainen, Agency & Client Partner, Facebookilta oli puhumassa VaLan webinaarissa 27.10. Vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin löytyy alla olevista linkeistä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Julkisen rahoituksen väheneminen tulevina vuosina aiheuttaa haasteita kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Useat järjestöt ovat investoineet jo nyt yksityisrahoituksen hankkimiseen kouluttamalla työntekijöitään varainhankinnan ammattilaisiksi. Haasteeksi koetaan myös se, että julkista rahoitusta ei saa käyttää tulevaisuuden rahoituksen varmistamiseen.
Korona-aika on saanut yhä useamman suomalaisen varautumaan tulevaan tekemällä testamentin. 13. syyskuuta vietettävä kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä Legacy Day muistuttaa testamenttaamisen mahdollisuuksista.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Helsingin yliopisto, Kansalaisareena ja VaLa ry kokosivat tietoa, miten suomalaiset ovat auttaneet koronakuukausina. Tuore selvitys osoittaa, että kansalaisten auttamisinto on poikinut uusia osallistumisen tapoja sekä aktivoinut erityisesti läheisten, mutta myös yritystoiminnan tukemista. Lataa tutkimuksen kooste
Kuka on Vuoden vapaaehtoinen 2020? Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna seitsemättä kertaa Vuoden vapaaehtoisen. Tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä, ja palkinnon saaja toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Jätä ehdotuksesi palkittavasta henkilöstä tästä linkistä
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Can you spare 5 minutes to contribute to a European survey? OSALLISTU 'Pulse on Nonprofit Sector in Covid Times' -kyselyyn: https://www.surveymonkey.co.uk/r/NonprofitPulse
Can you spare 5 minutes to contribute to a European survey on how Covid-19 is affecting nonprofits? With the full repercussions of the pandemic at a European level largely unknown, the European Fundraising Association and Salesforce.org have launched a short survey to gauge the impact on nonprofit organisations.
OSALLISTU kyselyyn tästä linkistä. VaLa on European Fundraising Association EFA:n jäsen.
Katuvarainhankinnan eli feissauksen käynnistäminen poikkeustilan rajoitusten jälkeen on monelle järjestölle tärkeää kuukausilahjoittajien saamiseksi. Järjestöjen yhteistyössä tehdyn selvityksen perusteella on laadittu suosituksia feissauksen toteuttamiselle.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Keväältä syksylle siirtynyt Finnish Comms Awards käynnistyi 1.6. Hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kilpailu jatkaa osana Finnish Comms Awardsia. Finnish Comms Awards -kilpailussa painotetaan aiempaa enemmän pitkäjänteistä viestintätyötä. Kampanjoille ja tempauksille on omat kategoriansa. Kilpailutöitä voi lähettää 14.9. klo 12 saakka.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kyselyn mukaan kansalaisjärjestöillä hyvät osallistumismahdollisuudet. Järjestöjen mielestä rahoituskäytännöt ovat tiukentuneet.
Koronakriisin taloudelliset vaikutukset järjestöjen toimintaan ovat todennäköisesti mittavia. Tuore selvitys osoittaa, että yksityishenkilöiden ja yritysten tuen vähentymisen myötä kansalaisjärjestöt voivat menettää kymmeniä miljoonia euroja vuonna 2020. Kansalaisjärjestökenttä on suurelta osin unohdettu viime viikkojen julkisissa keskusteluissa. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry kokosi tietoa, miten poikkeustilanne vaikuttaa voittoa tavoittelemattomien yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan talouteen ja miten rahoitus voitaisiin turvata.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen verkosto. Yksi VaLan missioista on edistää suomalaista lahjoittamisen ja hyväntekemisen kulttuuria. VaLa koordinoi Suomessa kansainvälistä #GivingTuesday-kampanjaa - suomalaisittain #TekojenTiistaita: www.tekojentiistai.org
Järjestöt ovat huolissaan avustustyön jatkumisesta - maailmanlaajuinen auttamisen päivä kannustaa hyviin tekoihin tiistaina 5.5.
Kansainvälistä auttamisen #GivingTuesdayNow-päivää vietetään 5.5. koronaepidemian aiheuttamaan ennennäkemättömään tarpeeseen ympäri maailmaa. VaLa ry kokosi tietoa, miten suomalaiset auttavat nyt ja miten he suhtautuvat lahjoittamiseen tulevaisuudessa. Tuore selvitys osoittaa, että yksityishenkilöiden tuki hyväntekeväisyyteen on vähentynyt merkittävästi.
Koronakriisissä voimistuu terveyden, turvallisuuden ja talouden haasteiden rinnalla huoli henkisestä jaksamisesta ja selviytymisestä kriisin aikana ja sen jälkeen.
Valtioneuvoston toimesta 17.4. käynnistetyn Suomi toimii -viestintähankkeen tavoitteena on osallistaa ja ottaa kaikki mukaan sekä tehdä näkyväksi arjessa tapahtuva hyvä työ, jota eri toimijat yhteiskunnassa tekevät.
Hallitus esittää väliaikaista sääntelyä, jolla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää koronaepidemiasta ja siitä seuranneista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti. Muutosten ehdotetaan olevan voimassa syyskuun loppuun.
Vallitsevasta koronaepidemiasta johtuva poikkeustilanne on aiheuttanut häiriöitä vaatekeräyksiin. Vaateita lahjoittavien toivotaan tarkastavan keräyspisteiden aukioloajat verkosta ennen vaatteiden viemistä kierrätykseen.
Kansainvälinen GivingTuesday-verkosto julkisti globaalin yhtenäisyyden ja auttamisen hengessä vastauksena koronaepidemialle teemapäivän: #GivingTuesdayNow. Päivä tarjoaa yhdistävän hetken kaikille apua tarjoaville ja avun tarvitsijoille 5. toukokuuta 2020.
Webinaarit järjestöille:
- Tips & tools to help your fundraisers turn their fundraising events & initiatives into digital ones
Aika: torstaina 16.4. klo 16.00.
- #GivingTuesdayNow: Social Media Tips, Tricks, and Strategies for Success.
Aika: torstaina 9.4. klo 20.15 KATSO TALLENNE WEBINAARISTA
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Ensimmäinen suomenkielinen tietokirja varainhankinnasta julkaistiin 17.3. "Miljoonia (vai) mokkapaloja – Opaskirja yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaan" on kirjoittanut Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski. Pia kuului asiantuntijajäsenenä sisäministeriön asettaman rahankeräyslain uudistusta valmistelleeseen työryhmään. Kirjan kustantaja on Kansalaisfoorumi.
Valtaosa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen hyvin myönteisesti ja myös osallistuu hyväntekeväisyyteen. Kolmasosa lahjoittaa satunnaisesti eri keräyksiin tai järjestöille. Yksityisrahoitus eli varainhankinta on noussut järjestöissä entistä tärkeämpään rooliin julkisen rahoituksen tiukentuessa. Uuden 1.3. voimaan tulleen rahankeräyslain tavoitteena on sujuvoittaa lahjoitustoimintaa, ja uusi pienkeräysmuoto aktivoinee erityisesti pieniä ja vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Tuore varainhankinnan opaskirja tuo järjestöjen toiminnan rahoituksen hankkimiseen kattavan ja päivitetyn tietopaketin.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kilpailu jatkaa osana Finnish Comms Awardsia. Finnish Comms Awards -kilpailussa painotetaan aiempaa enemmän pitkäjänteistä viestintätyötä. Kampanjoille ja tempauksille on omat kategoriansa. Tämän vuoden päätuomari on toimitusjohtaja Tarja Jussila, Hill+Knowlton Strategies. Kilpailu siirtyy ja aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Uuden rahankeräyslain myötä rahankeräysten lupamenettelyn sääntelyä on muutettu ja luvan hakemista Poliisihallitukselta on helpotettu. 1.3. alkaen rahankeräysluvat eivät ole enää määräaikaisia vaan toistaiseksi voimassa olevia. Uusi laki myös mahdollistaa pienimuotoisten rahankeräysten eli pienkeräysten järjestämisen poliisilaitoksille tehtävän ilmoituksen nojalla.
Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu oli kampanja, jossa asianajajat ja hyväntekeväisyysjärjestöt lisäsivät yhteistyössä kansalaisten tietoisuutta testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta. Asianajajat laativat marraskuun 2019 kampanja-aikana kaikkiaan 163 ilmaista testamenttia. Maksuttomuuden ehtona oli, että testamentissaan henkilö ohjasi vähintään tietyn osan omaisuudestaan hänelle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, joka oli valittu kampanjassa mukana olleista järjestöistä.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
TekojenTiistaita vietetään tämän vuoden joulukuussa 3.12. Päivä järjestetään tuttujen kulutusjuhlien Black Fridayn ja Cyber Mondayn jälkeen, ja TekojenTiistaina halutaankin kulutuksen sijaan herätellä keskustelemaan antamisesta – oli se sitten aikaa, apua, lahjoituksia tai hyvän mielen sanoja tai tekoja.
Perinnöt ovat yhä merkittävämpi tuki monenlaisen yleishyödyllisen toiminnan rahoitukseen ja yhä useampi suomalainen haluaa muistaa järjestöjä testamentissaan. Tietoisuutta testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta lisätään järjestöjen ja asianajajien yhteistyön voimin marraskuussa 2019.
Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi edistää arvojensa mukaista toimintaa laatimalla testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.
Tunnetko vapaaehtoisen, jonka työ ansaitsisi tulla huomatuksi? Ehdota Vuoden vapaaehtoista viimeistään la 21.9.!
Ensi keväänä voimaantuleva uusi rahankeräyslaki sujuvoittaa rahankeräyksiä merkittävästi. Uuden lain myötä rahankeräysluvat myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Uusi laki mahdollistaa myös ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset (pienkeräykset).
Jatkuva rahankeräystoiminta
Uusi laki keventää luvan hakuprosessia huomattavasti nykyisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti keräyksen järjestäjän toiminnan tarkoituksen ja keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Toistaiseksi voimassa olevaa lupaa haetaan Poliisihallitukselta ja rahankeräysluvan haltijan tulee tehdä vuosittain Poliisihallitukselle ilmoitus rahankeräysten järjestämisestä, keräystuotosta ja tuoton käyttämisestä sekä vuosisuunnitelma tulevista rahankeräyksistä.
Kertaluontoinen pienkeräys
Kertaluontoisen pienkeräyksen järjestämisestä riittää ilmoitus poliisilaitokselle. Pienkeräyksen järjestäjältä ei edellytetä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyyttä, ja keräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, ei kuitenkaan elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkeräyksen tuotto saa olla korkeintaan 10 000 euroa ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta.
Rahankeräyslaissa säädetään eräistä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä rahankeräyksistä, joihin ei tarvitse hakea lupaa tai joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Lue lisää sisäministeriön sivuilta
Uusi laki valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö kuuli kansalaisjärjestöjä, kansalaisaktiiveja ja muita sidosryhmiä ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa, verkkokyselyn ja lausuntokierroksen avulla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 5.7.2019. Lue lisää valtioneuvoston sivuilta
Vuoden vaikuttavimpia viestintätöitä palkittiin Finnish Comms Awardsissa 28.5. Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL sekä VaLa palkitsivat ensimmäistä kertaa yhteistyössä järjestöjen menestynyttä markkinointiviestintää: Vuoden varainhankintateko -kategorian voitto meni Suomen Punaisen Ristin Ketjureaktiolle. Perusteluissa todettiin: "Nokkela kampanjakonsepti, joka taipuu moneksi, mutta jonka keräyskohde tekee siitä erityisen ajankohtaisen. Hyvää ruohonjuurityötä, jonka lisäksi on uskallettu kokeilla myös uusia keinoja. Kampanjassa yhdistyvät tärkeä aihe, helppo tapa osallistua ajamalla polkupyörällä ja hieno kannustaminen."
Kategorian finaaliin pääsivät myös Auttava puhelin/SOS-Lapsikyläsäätiö & DNA ja Ei hymyilytä/Plan International Suomi.
Tutustu myös muiden kategorioiden palkittuihin. Lämpimät onnittelut!
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK on 15.5.2019 julkaissut lausunnon 'Hyväntekeväisyyden hyödyntämättömät mahdollisuudet Euroopassa'.
Lausunnossa todetaan muun muassa:
- Hyväntekeväisyyden avulla on parannettu suuressa ja pienessä mittakaavassa ihmisten elinoloja Euroopassa ja muualla maailmassa. Yksityishenkilöt, kotitaloudet, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja yritykset kautta Euroopan edistävät yhteistä hyvää noudattamalla vanhaa ja arvostettua perinnettä, joka vahvistaa yhteiskuntiemme inhimillisyyttä ja täydentää selkeästi valtioiden toteuttamia toimia.
Komitea antaa täyden tunnustuksen täydentävälle ja innovatiiviselle lisäarvolle, jota hyväntekeväisyydestä voidaan saada sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, kun se vahvistaa yhteisiä arvoja ja parantaa yhteiskunnan kykyä selvitä muutoksista. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan hyväntekeväisyyden aseman yhtenä tapana osoittaa yhteiskunnallista sitoutumista ja osallistua sekä auttamaan hyväntekeväisyystoimijoita asianmukaisilla lainsäädännöllisillä tai muilla aloitteilla.
Komitea myös kehottaa jäsenvaltioita luomaan hyväntekeväisyydelle suotuisan toimintaympäristön siten, että noudatetaan EU:n vapauksia ja perusoikeuksia, jotka kannustavat hyväntekeväisyys- ja kansalaistoimintaan, yleishyödyllisiä tarkoituksia edistävään yksityisten tahojen avustustoimintaan ja hyväntekeväisyysorganisaatioiden perustamiseen. Lue lisää: European Philanthropy: an untapped potential (asiakirja on ladattavissa myös suomeksi)
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Onko yhdistyksen perustaminen ja hallinto vaikeaa? Pitäisikö yhdistyksen rekisteröintiä, rekisteristä poistumista ja päätöksentekoa helpottaa? Miten jäsenviestintä ja jäsenen tiedonsaantioikeus tulisi hoitaa? Miten vapaamuotoiset ryhmät saisivat viranomaisten ja tukijoiden hyväksynnän helposti? Tulisiko pienimpien yhdistysten tilinpäätösvaatimuksia keventää?
Yhdistysten tarpeet, toiminta ja mahdollisuudet kehittyvät. Kansalaistoiminta muuttaa muotoaan; esimerkiksi vapaamuotoinen kansalaistoiminta on yhä suositumpaa. Oikeusministeriön työryhmä selvittää, miten yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja lisätä. Tavoitteena on edistää kansalaistoimintaa ja kehittää kevyemmin säänneltyjä toimintamuotoja.
Nykyisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi sekä vaihtoehtojen kehittämiseksi kerätään keväällä 2019 tietoja yhdistyksiltä ja muilta
kansalaistoimijoilta. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri ja kattava joukko erilaisia toimijoita. Voit osallistua tietojen keräämiseen sekä ehdottaa ratkaistavia asioita ja ottaa kantaa muihin ehdotuksiin vastaamalla kyselyyn. Kysely on auki 3.5.-22.5.
VaLa haastatteli europarlamentaarikko SIrpa Pietikäistä Eurooppa-päivänä 9.5. Sirpa kertoi näkemyksiään ja kokemuksiaan muun muassa kansalaisjärjestöjen työn merkityksestä ja niiden toiminnan rahoittamisesta sekä vapaaehtoistyöstä ja lahjoittamisesta.
VaLa: Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset päättäjät ovat sitä mieltä, että järjestöt tekevät tärkeää työtä: toiminta on osallistavaa, laaja-alaista ja usein valtakunnallista. Päättäjien mielestä järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai niissä ei ole riittäviä voimavaroja – järjestöjen koetaan tekevän osan peruspalveluista.
Tärkeys ei kuitenkaan tarkoita julkisen rahoituksen kasvua. Päättäjät arvioivat, että järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta muun muassa lahjoituksilla.
Sirpa: Itse näen, että järjestöillä pitäisi olla enemmän perusrahoitusta, etteivät ne olisi niin riippuvaisia projektirahoituksesta. Projektirahoitus aiheuttaa epävarmuutta, esimerkiksi työsopimuksiin ja rekrytointeihin liittyen, sekä hankaloittaa pitkäjänteisen työn suunnittelua ja toteutusta. Palveluiden kehittäminen on tällä mallilla hankalaa ja pahimmillaan niiden laatu voi myös laskea.
Järjestöjen erityisosaamiseen ja voimavaroihin kuuluu niiden kyky suunnitella toimintaa käyttäjälähtöisesti. Järjestöissä on usein mukana niitä ihmisiä ja tahoja, jotka myös palveluita tarvitsevat. Silloin osataan kehittää niistä paremmin tarvetta vastaavia. Järjestöjen työ, esimerkiksi vertaistuki, on usein kohtaavaa, silmästä silmään tehtävää työtä.
Järjestöt eivät pysty toiminnallaan korvaamaan viranomaistyötä, mutta täydentävät tätä. Viranomaisilla ja järjestöillä on kullakin oma roolinsa, joka pitäisi pitää selkeästi mielessä. Viranomaiset tuottavat tärkeitä julkisen sektorin peruspalveluita, kun taas järjestöissä on usein mahdollista saada yksittäistä, ihmisen omiin tarpeisiin ja innostuksiin vastaavaa tukea ja toimintaa.
Henkilökohtainen budjetointi on tästä hyvä esimerkki. Tässä tarvitaan yhteistyökumppania, mentoria, joka yhdessä avun tarvitsijan kanssa suunnittelee budjetin käyttöä sekä auttaa valitsemaan ja toteuttamaan tarvittavia hankkeita ja haluttuja toimia. Henkilökohtaisessa palvelu- tai talousbudjetoinnissa lähdetään siitä, mitä avuntarvitsija itse haluaa, ja suunnitellaan yhdessä käyttäjän kanssa pärjäämistä ja hyvinvointia tukevat palvelut ja toimet.
EU-tasolla kansalaisyhteiskunta on joutunut valitettavan ahtaalle, varsinkin joissain maissa, joissa on hyökätty yleisemminkin perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita vastaan. Kansalaisyhteiskunnnan rahoitusta on leikattu roimasti ja toimintaa pyritty hankaloittamaan. Naisten ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia ajavat järjestöt ovat yksi esimerkki järjestöistä, jotka ovat kokeneet vastaiskuja.
Tämä on erityisen huolestuttavaa tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskuntaa pitäisi päin vastoin vahvistaa. Kansalaisyhteiskunnalla ja osallisuudella on tärkeä osa muun muassa ilmastotoiminnan, yhteisöllisten vaikka lähialueen kunnostushankkeiden, perusoikeuksien puolustamisen areenana.
Vuonna 2011 vietettiin Euroopan parlamentin aloitteesta vapaaehtoistyön teemavuotta. EU:n laajuisia tilastoja vapaaehtoistyöstä ei ole saatavilla. Kansallisia tietoja on saatavilla vain muutamassa maassa. Kuitenkin EU-maissa on laaja yksimielisyys vapaaehtoistyön merkittävästä asemasta ja noin 22–23 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Euroopan komissio rahoittaa vapaaehtoistoimintaa mm. eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, joka nykyään sisältyy Erasmus + ohjelmaan, kautta sekä eurooppalaisen vapaaehtoistyökeskuksen kautta.
EU:n tulee kasvattaa resursseja kansalaisoikeuksien ja perusoikeuksien turvaamiselle. Toimin naisasioiden ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa esittelijänä Euroopan parlamentin mietinnössä koskien perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, joka tarjoaa hyvät puitteet järjestötoiminnan rahoittamiselle. Ohjelman resursseja onkin lisättävä. Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksessa vahvistettuja perusoikeuksia, tasa-arvoa, demokraattista toimintaa unionissa sekä torjua väkivaltaa.
VaLa: Lahjoituskohteisiin nähden Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä. Yritysten ja yhteisöjen tekemät lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille ovat osin vähennyskelpoisia. Yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat oikeutettuja verovähennyksiin yliopistoille tehdyistä rahalahjoituksista. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen.
Sirpa: Mielestäni lahjoitusten verovähennysoikeutta pitäisi Suomessa laajentaa. Lahjoitusten merkitys on kasvanut samalla, kun julkista rahoitusta on leikattu, eivätkä muutkaan rahoituskanavat ole helppoja. Tässä tilanteessa lahjoitusten verovähennys olisi arvokas kannuste.
Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden suosituksiin kuuluivat mm. vapaaehtoistyöstä annettujen korvausten verovapaus; lahjoitusten verovähennysoikeus; ja yksityishenkilöiltä saatujen lahjoitusten verovapaus.
Oma näkemykseni on, että järjestöjen vero- ja alv-rajaa tulisi nostaa ainakin 100000 euroon silloin, kun tuotto menee lyhentämättömänä järjestön toiminnan tarkoitukseen. Järjestöjen oma varainkeruu voi olla merkittävää, jolloin vero- ja alv-rajaa pitäisi nostaa tämän edistämiseksi.
Iso-Britanniassa hyväntekeväisyysjärjestöt eivät maksa alv:ia ollenkaan ostaessaan tiettyjä tavaroita ja palveluita. Järjestön täytyy rekisteröityä alv-velvolliseksi vain, jos myyt arvolisäverollisia tuotteita ja palveluita yli lähes 100000 euron edestä.
Suomessa tulisi myös muuttaa valtionapusäädöksien tulkintaa. Tämän hetkisen virheellisen tulkinnan mukaisesti tukia on vedetty pois sellaiselta kolmannen sektorin yleishyödylliseltä toiminnalta, jolle ei todellisuudessa ole markkinavetoista palveluntarjoajaa. Usein palvelu on loppujen lopuksi saattanut jäädä kokonaan tarjoamatta.
Toinen tulkintavirhe on tehty siinä, että järjestöjen palveluille on asetettu kilpailutusvaatimus silloinkin, kun oikeasti markkinaa ei ole olemassa. Tästä
ajankohtainen esimerkki ovat vammaisten asumispalvelut. Nämä ratkaisut johtavat usein palveluiden heikkenemiseen, kun kilpailutuksissa vielä valitaan kaiken lisäksi vastoin hankintadirektiivin periaatetta, halvimman hinnan tarjoaja.
Vaarallisinta tilanteessa on se, että tiukoilla nykytulkinnoilla kolmannen sektorin parempilaatuiset palvelut uhkaavat näivettyä koko ajan, kun ne häviävät kilpailutuksissa. Järjestöillä ei ole varaa pitää yllä palveluita ilman julkista rahoitusta. Niin ikään niillä ei ole resursseja osallistua julkisten hankintojen kilpailutusprosesseihin.
Suomen turha kilpailuttaminen ei ole kuitenkaan EU:n vika, sillä kukin maa saa itse päättää, miten se kilpailuttaa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut. Kysymys kuuluukin, onko kuulovammaisten tulkkipalvelu toimintaa, jolle on olemassa todelliset markkinat ja joka näin ollen tulisi kilpailuttaa? Valtaosa järjestöjen tarjoamista palveluista ei olisi tarve kilpailuttaa vaan ne voitaisiin hankia suorahankinnalla.
VaLa: Suomessa on julkisilla toimilla tuettu yliopistojen varainhankintaa ja verohallinnon tilastojen mukaan yritysten ja yhteisöjen ilmoittamat lahjoitussummat ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana.
Lahjoittaminen tarjoaa monelle yritykselle mielekkään tavan osallistua arvojaan vastaavan yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. Monessa Euroopan maassa yritysten yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy myös työntekijöiden kannustamisena ajan tai rahan antamiseen. Kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luontevista tavoista osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Olisiko mielestäsi mahdollista harmonisoida yritysten lahjoitusten verovähennysoikeutta tai muita kannustustoimia EU-tasolla?
Sirpa: Yritysten osallistuminen ja lahjoittaminen ovat yksi mielekäs tapa yrityksille kantaa yhteiskuntavastuullisuutta. EU:ssa verolainsäädäntö ei ole yhteispäätöksessä, vaan vaatii yksimielisyyttä. Näin ollen kaikkien muutosten tekeminen on aina hidasta ja hankalaa. Voi olla pitkä tie odottaa, että EU saisi tällaisen harmonisoinnin aikaiseksi, vaikka idea sinällään on kannatettava.
VaLa ry:n selvityksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaispäättäjistä oli sitä mieltä, että järjestöjen julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhtä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta. Nykyisessä talousnäkymässä ja erityisesti julkisen rahoituksen mahdollisuuksien tiukentuessa päättäjien taholta edellytetään toimia, joilla vahvistetaan yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen edellytyksiä.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, jos tarkastellaan lahjoituskohteita. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille sekä yliopistoille on osin verovähennyskelpoisia. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestä lahjoitusten verovähennysoikeutta pitäisi Suomessa laajentaa.
- Lahjoitusten merkitys on kasvanut samalla, kun julkista rahoitusta on leikattu, eivätkä muutkaan rahoituskanavat ole helppoja. Tässä tilanteessa lahjoitusten verovähennys olisi arvokas kannuste.
Vuonna 2011 vietettiin Euroopan parlamentin aloitteesta vapaaehtoistyön teemavuotta. EU-maissa on laaja yksimielisyys vapaaehtoistyön merkittävästä asemasta ja noin 22–23 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön. Teemavuoden suosituksiin kuului vapaaehtoistyöstä annettujen korvausten verovapauden lisäksi lahjoitusten verovähennysoikeus. Lue SIrpa Pietikäisen haastattelu
Monessa Euroopan maassa yritysten yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy myös työntekijöiden kannustamisena ajan tai rahan antamiseen. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisessa tulisikin huomioida, että se mahdollistaa vähennyskelpoiset lahjoitukset yhä useammalle taholle.
- Nykyiset verovähennyskelpoiset hyvän tekemisen kohteet eivät välttämättä ole kaikille mielekkäitä. Tässä asiassa verotuspäätöksillä on iso merkitys siihen, miten yrityksiä kannustetaan osallistumaan yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Valtaosa VaLan selvitykseen vastanneista päättäjistä katsoi valtiovallan roolin tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Rooli koetaan myös tärkeäksi yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Hieman yli puolet päättäjistä (56 %) kannattaa yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista.
Tervetuloa juhlimaan vuoden vaikuttavimpia viestintätöitä!
Finnish Comms Awardsin parhaat palkitaan tiistaina 28.5. klo 17.30-21.00 Wanhassa Satamassa. Palkinnon saavat vaikuttavimmat viestintätyöt eri kategorioissa sekä Vuoden Spokesperson, Vuoden viestintätyö, Vuoden viestintätoimisto, Vuoden viestintäkonsultti ja kilpailun Paras pitchaaja.
Gaalassa palkitaan ensimmäistä kertaa vuoden varainhankintateko ja finaaliin ovat päässeet:
- Auttava puhelin/SOS-Lapsikyläsäätiö & DNA
- Ei hymyilytä/Plan International Suomi
- Ketjureaktio/Suomen Punainen Risti
Tutustu myös muiden kategorioiden finalisteihin. Lämpimät onnittelut ja menestystä jatkoon!
Gaalaan ja illalliselle voi ostaa liput 20.5. mennessä tästä linkistä.
Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry on varainhankintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen verkosto. Yksi VaLan missioista on edistää suomalaista lahjoittamisen ja hyväntekemisen kulttuuria. Viime vuonna VaLa toi Suomeen kansainvälisen #GivingTuesday-kampanjan - suomalaisittain #TekojenTiistain: www.tekojentiistai.org
Etsimme nyt viestinnän/markkinoinnin harjoittelijaa joko koko- tai osa-aikaisesti (pääsääntöisesti etätyönä) ajalle syys-joulukuu 2019. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu TekojenTiistain 3.12.2019 suunnittelu, toteutus ja seuranta:
- viestinnän suunnittelu ja viestintämateriaalin tuottaminen yhteistyössä kampanjan viestintätoimiston kanssa
- viestintä ja markkinointi eri kohderyhmille; media ja vaikuttajakontaktointi
- yhteistyö kampanjaan osallistuvien järjestöjen kanssa
- verkkosivujen sekä kampanjan somekanavien päivitys
- tulosten seuranta ja analysointi
Harjoittelujakso tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen järjestökenttään sekä olemaan osa laajaa kansainvälistä verkostoa. Harjoittelijaa kannustetaan innovatiiviseen, innostuneeseen ja rohkeaan työotteeseen.
Lisätietoja antaa VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski puh. 040 5963 763
Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää 15.5. mennessä: paasihteeri@vala.fi
Harjoittelujakson palkasta sovitaan yhteisesti.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL sekä VaLa palkitsevat yhteistyössä järjestöjen menestynyttä markkinointiviestintää: Vuoden varainhankintateko -kilpailu on nyt osa Finnish Comms Awardsia. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kilpailutöiden jättöaika päättyy 11.4. klo 17.00. Ilmoita järjestösi mukaan
Vuoden varainhankintateko -kategoriassa palkitaan yleishyödyllinen tai muu organisaatio, joka on toteuttanut erinomaisia tuloksia saavuttaneen varainhankinnan teon. Taloudellisen tuloksen lisäksi teko on kasvattanut yleisön ymmärrystä ja tietoa hyvän tekemisen kohteen ajankohtaisuudesta. Kategoriassa arvioidaan viestinnän ja vaikuttamistyön synergiaa sekä toteutunutta tulosta organisaation tavoitteisiin nähden.
Finnish Comms Awardsissa palkitaan parhaita viestintätöitä eri kategorioissa. Palkintojen jako ja gaalatilaisuus järjestään Helsingissä 28.5.
VaLa palkitsee vuoden varainhankintateko -kategorian parhaan 1000 euron kannustusrahalla.
Tämän vuoden päätuomari on Ahjo Communicationsin partneri Sari-Liia Tonttila. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski on kilpailun tuomaristossa ja VaLa ry:n esiraati valitsee varainhankinnan kategorian finalistit. Esiraatiin kuuluvat:
- Einiö Antti, Senior Creative, NORD DDB
- Hietalahti Eeva, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Sydänliitto
- Kuusinen Mari, viestintäkonsultti, Drum
- Laakso Mikko, toimitusjohtaja, Gainer
- Meller Sari, Head of Fundraising, Pelastakaa Lapset
- Rämö Eero, johtava konsultti, Tekir
- Wahlbeck Vilhelmiina, viestintäjohtaja, DNA
Uusi rahankeräyslaki keventää järjestöjen hallintotaakkaa
Lahjoitusten käyttöä tehostettaisiin uudistamalla rahankeräyskulujen verotusta
Lahjoittamiseen liittyvissä asioissa korostuu rahaa keräävän tahon luotettavuus. Lahjoittajat kokevat merkittäväksi myös sen, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään. Eduskunnan 7.3.2019 hyväksymän uuden rahankeräyslain myötä lahjoittajan tärkeiksi kokemat asiat eivät muutu. Rahalahjoituksia pyydetään edelleen yleishyödyllisiin kohteisiin sekä voittoa tavoittelemattomaan toimintaan, ja keräyksiä valvotaan poliisin toimesta.
Rahankeräyslain uudistustuksen yhteydessä ja mediassakin usein esille on noussut aihe 'Meneekö lahjoitus perille?'.Nykyisen lainsäädäntömme mukaisesti rahankeräysluvan omaavat yhteisöt tekevät viranomaiselle rahankeräystilitykset ja niiden perusteella keräyskulut ovat olleet keskimäärin 15-20 prosentin tasolla. Yhteisöt maksavat kaikista ostamistaan tuotteista ja palveluista arvonlisäveron, jota eivät voi vähentää.
Lahjoitusvarojen käyttöä voisi järjestöjen mielestä tehostaa julkisilla toimenpiteillä kuten kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esimerkiksi pankki- ja postipalveluista sekä yhteisöjen maksamien arvonlisäverojen kompensointi. Rahankeräyksiin käytettyjen kulujen verot 'jäävät lahjoittajan maksettavaksi'. Kansalaisten edun mukaista olisi tukea lahjoittajan toiveen toteutumista mahdollistamalla lahjoitusvarojen käyttö vieläkin paremmin siihen tarkoitettuun kohteeseen.
- Lahjoitukset eivät tule pyytämättäja varainhankinnasta syntyy kustannuksia. Järjestön on huolehdittava, että viestintä ja mainonta antaa tukijoille ymmärrettävästi tietoa sekä rahojen keräämisestä että lahjoitusten käytöstä, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.
Kolme neljäsosaa suomalaisista osallistuu jollain tavalla hyväntekeväisyyteen. Kertalahjoitusten (33 %) lisäksi suomalaiset lahjoittavat säännöllisesti rahaa yhdelle (12 %) tai useammalle järjestölle (7 %). Suurin osa lahjoittajista kokee saaneensa hyvin ja riittävästi tietoa miten lahjoitusvarat käytetään.
- Rahankeräyksiin liittyvien kulujen arvonlisäverojen kompensointi voisi olla keino lisätä lahjoittamisen kulttuuriaja olisi mahdollista toteuttaa nopeastikin. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa tällaisia kannustustoimia on jo kehitetty,kertoo Pia Tornikoski.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen vuoden varainhankintateko -kilpailu yhdistyy Finnish Comms Awardsiin. Tuomariston määrä kasvaa edustamaan entistä useampia toimialoja. Tämän vuoden päätuomari on Ahjo Communicationsin partneri Sari-Liia Tonttila.
Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL on sopinut yleishyödyllisten yhteisöjen verkoston Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n kanssa vuoden varainhankintateko -kilpailun yhdistämisestä Finnish Comms Awardsiin. VaLa on palkinnut vuoden varainhankintatekoja vuodesta 2011 lähtien. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski on kilpailun tuomaristossa ja VaLa ry:n esiraati valitsee varainhankinnan kategorian finalistit. Lue lisää
- Järjestöjen työllä on tärkeä merkitys yhteiskunnalle, ja työlle tarvitaan enenevässä määrin yksityisrahoitusta muun muassa lahjoituksia. Uskomme, että yhteistyö Finnish Comms Awardsin kanssa tuo järjestöjen viestinnän ja varainhankinnan osaamiselle tunnettuutta ja arvostusta, sanoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Vuoden varainhankintateko -kategoriassa palkitaan yleishyödyllinen tai muu organisaatio, joka on toteuttanut erinomaisia tuloksia saavuttaneen varainhankinnan teon. Taloudellisen tuloksen lisäksi teko on kasvattanut yleisön ymmärrystä ja tietoa hyvän tekemisen kohteen ajankohtaisuudesta. Kategoriassa arvioidaan viestinnän ja vaikuttamistyön synergiaa sekä toteutunutta tulosta organisaation tavoitteisiin nähden.
Finnish Comms Awardsissa palkitaan parhaita viestintätöitä eri kategorioissa. Lisäksi valitaan Vuoden viestintäteko, Vuoden viestintätoimisto, Vuoden Spokesperson ja Vuoden viestintäkonsultti. Kilpailutöiden jättöaika päättyy 11.4. TUTUSTU kilpailun sääntöihin, osallistumisohjeisiin ja ilmoittaudu mukaan
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä järjestöt tekevät tärkeää työtä: niiden toiminta on osallistavaa, laaja-alaista ja usein valtakunnallista. Kyselyyn vastanneiden päättäjien arviot järjestöjen julkisen rahoituksen tulevaisuuden kehityssuunnasta jakavat kuitenkin mielipiteitä. Yli kaksi viidestä vastaajista oli sitä mieltä, että järjestöjen julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhtä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta.
Selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Päättäjien mielestä järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai niissä ei ole riittäviä voimavaroja.
Nykyisessä talousnäkymässä ja erityisesti julkisen rahoituksen mahdollisuuksien tiukentuessa päättäjien taholta edellytetään toimia, joilla vahvistetaan yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen edellytyksiä. Valtaosa selvitykseen vastanneista päättäjistä katsoo valtiovallan roolin tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Rooli koetaan myös tärkeäksi yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
Yrityksillä on kasvava halu tehdä lahjoituksia ja tukea kolmatta sektoria. Lahjoittaminen onkin yksi luontevista tavoista osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Verohallinnon tilastojen mukaan yritysten ja yhteisöjen ilmoittamat lahjoitussummat ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yritysten ja yhteisöjen lahjoitusvähennyksen ylärajan nosto 50 000 eurosta mahdollistaisi aiempaa suuremmat lahjoitukset ja sitä kautta lahjoitusten saajien pitkäjänteisen ja vaikuttavamman toiminnan.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, jos tarkastellaan lahjoituskohteita. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille sekä yliopistoille on osin verovähennyskelpoisia. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisessa tulisi huomioida, että se mahdollistaa vähennyskelpoiset lahjoitukset yhä useammalle taholle.
Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen. Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä uuden rahankeräyslain myötä luvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan.
Lähes kaksi kolmasosaa selvitykseen vastanneista järjestöistä pitää hyvänä julkisena toimena yksityisrahoituksen kehittämiseen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (56 %) kannattaa yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista.
Järjestöjen mielestä hyviä toimia julkiselta taholta yksityisrahoituksen kehittämiseen olisivat esimerkiksi rahankeräyslainsäädännön kehittäminen byrokratiaa vähentämällä (82 %). Kuluvalla hallituskaudella asetetun rahankeräyslainsäädännön on suunniteltu tulevan voimaan syksyllä 2019 ja muun muassa näiden muutosten toivotaan kehittävän yhteisöjen rahankeräyksien toimivuutta sekä edistävän lahjoittamiskulttuuria ja näin järjestöjen tehokasta toimintaa Suomessa.
Taloustutkimus toteutti vuonna 2018 kaksi kyselytutkimusta Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry:n, Olympiakomitean, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksiin haastateltiin yhteensä 78 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden edustajaa sekä 122 rahankeräysluvan omaavan yhteisön varainhankinnasta vastaavaa henkilöä. Lisäksi European Fundraising Association (EFA) toteutti vuonna 2018 selvityksen lahjoitusten verovähennysoikeuksista 16 maassa.
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Tuore selvitys: Päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta – seuraavalta hallitukselta tarvitaan konkreettisia toimia
Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijona, ilmenee tänään julkaistusta tutkimusraportista.
Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus VaLan, Fingon, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapoilitiikan neuvottelukunnan tilauksesta.
– Tutkimustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että kansalaisjärjestöt ovat demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeitä toimijoita. Järjestöt täydentävät edustuksellista demokratiaa toimimalla kansalaisten äänitorvena päättäjien suuntaan, keskustelun herättäjinä ja aktiivisina vaikuttajina. Tässä ajassa näkisinkin tärkeänä kirjata konkreettisia tavoitteita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi hallitusohjelmaan, sanoo KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula.
Järjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää – näin ajattelevat kaikki kyselyyn vastanneet. Päättäjät korostavat etenkin järjestöjen kykyä tukea ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden roolia palvelujen tuottajina. Tämä palveluiden tuottaminen tukee julkisen sektorin toimintaa.
– On hienoa, että järjestöt nähdään tärkeinä toimijoina. Toivomme, että tämä näkyisi enemmän siinä, miten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä on ollut viime aikoina kehittämisen varaa, toteaa Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola.
Maakuntien ja kuntien yhteistyö varmistettava, julkinen rahoitus turvattava
Tutkimuksessa kartoitettiin myös päättäjien näkemyksiä järjestöjen rahoituksesta. Nyt merkittävä osuus järjestöjen valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Niiden määrän on arvioitu laskevan lähivuosina. Niukka enemmistö (57%) on sitä mieltä, että julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.
Lähivuosina myös maakuntauudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä. Lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä. Tueksi ehdotettiin esimerkiksi ilmaisia tai edullisia tiloja sekä rahallisia avustuksia.
– Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.
Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (55%) kannattaa yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä sekä yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista (56%).
Avustusten hakua ja raportointia täytyy helpottaa
Järjestöt kohtaavat monia haasteita hakiessaan julkista rahoitusta, ilmeni viime syksynä tehdystä tutkimuksesta. Lähes 70 prosenttia vastanneista järjestöistä oli kokenut ongelmia edellisen vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin päättäjien näkemyksiä julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen ja raportointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajat pitävät tärkeänä, että haku- ja raportointiprosesseja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa. Näiden prosessien byrokratiaa halutaan niin ikään keventää ja ohjeistusta selventää.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus vuoden 2018 marras- ja joulukuussa. Sitä varten haastateltiin yhteensä 74 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden viranhaltijaa Tutustu tutkimusraporttiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset(pdf).
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Lue EFA:n tuoreimmat varainhankinnan uutiset - Fundraising Europe
Kansainvälinen Giving Tuesday -tapahtuma rantautuu 27. marraskuuta ensimmäistä kertaa Suomeen. Hyväntekeväisyystapahtuman tarkoituksena on levittää hyvää mieltä tekojen kautta.
Yhdysvalloista lähtöisin oleva tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 2012. Tapahtuma on vastapainoa Black Friday ja Cyber Monday -kulutusjuhlille muistuttaen hyvän tekemisen tärkeydestä. Suomessa kampanjaa koordinoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa). VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tapahtuman kansainvälisesti kasvavan suosion taustalla on ihmisten huoli yhteiskunnallisista asioista niin kaukana kuin lähelläkin.
– Giving Tuesdayn leviäminen laajasti ympäri maailmaa on tapahtunut nopeasti. Olen erittäin tyytyväinen, että lanseeraamme tapahtuman vihdoin myös Suomessa, Tornikoski sanoo.
Teko voi olla pieni ja arkinen tai suuri ja mahtipontinen
Jokainen yksilö tai organisaatio voi osallistua kampanjaan omien resurssiensa mukaan. Teko voi olla pieni hyvänmielenele tai suurempi ponnistus itselle tärkeän asian eteen. Mukaan voi lähteä esimerkiksi auttamalla naapuria tai lahjoittamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön.
– Järjestöille on nykyään yhä tärkeämpää yksityisten henkilöiden tekemät lahjoitukset. Tekojen Tiistaina voi tehdä vaikkapa päätöksen ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, Tornikoski lisää.
Osallistujia jo 150 maasta
Giving Tuesday keräsi vuonna 2017 osallistujia yli 150 maasta. Kampanja on noussut Yhdysvalloissa jopa joulua suuremmaksi lahjoitustapahtumaksi. Viime vuonna tapahtuma sai osakseen paljon näkyvyyttä ja sen avulla kerättiin yhteensä 300 miljoona dollaria internet-lahjoituksina.
Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Ville Niutanen kertoo järjestön innostuneen Tekojen Tiistaista välittömästi.
– Tekojen Tiistaihin mukaan lähteminen oli meille itsestäänselvyys. Hyviin tekoihin kannustaminen voi parhaimmillaan synnyttää jotain valtavan hienoa ja konkreettista. Sairaalaklovnien toiminta rahoitetaan kokonaan avustus- ja lahjoitusvaroin ja tarvitsemme jatkuvasti uusia tukijoita. Lahjoittamisen lisäksi kuitenkin myös muilla toimintaamme tukevilla teoilla on meille suuri merkitys. Pienet teot muuttuvat huomaamatta suuriksi.
Suomessa tapahtumaan ovat ilmoittautuneet jo muun muassa seuraavat toimijat: Veikkaus, DNA, Dr. Oetker, Gainer, Pakolaisapu, Sotiemme Veteraanit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiolaiset, SOS-Lapsikylä, Merimieskirkko, UFF sekä Pupulandia-blogin kirjoittaja Jenni Rotonen.
Kansainvälinen Giving Tuesday -tapahtuma rantautuu 27. marraskuuta ensimmäistä kertaa Suomeen. Hyväntekeväisyystapahtuman tarkoituksena on levittää hyvää mieltä tekojen kautta.
Yhdysvalloista lähtöisin oleva tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 2012. Tapahtuma on vastapainoa Black Friday ja Cyber Monday -kulutusjuhlille muistuttaen hyvän tekemisen tärkeydestä. Suomessa kampanjaa koordinoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa). VaLan pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tapahtuman kansainvälisesti kasvavan suosion taustalla on ihmisten huoli yhteiskunnallisista asioista niin kaukana kuin lähelläkin.
– Giving Tuesdayn leviäminen laajasti ympäri maailmaa on tapahtunut nopeasti. Olen erittäin tyytyväinen, että lanseeraamme tapahtuman vihdoin myös Suomessa, Tornikoski sanoo.
Teko voi olla pieni ja arkinen tai suuri ja mahtipontinen
Jokainen yksilö tai organisaatio voi osallistua kampanjaan omien resurssiensa mukaan. Teko voi olla pieni hyvänmielenele tai suurempi ponnistus itselle tärkeän asian eteen. Mukaan voi lähteä esimerkiksi auttamalla naapuria tai lahjoittamalla aikaansa vapaaehtoistyöhön.
– Järjestöille on nykyään yhä tärkeämpää yksityisten henkilöiden tekemät lahjoitukset. Tekojen Tiistaina voi tehdä vaikkapa päätöksen ryhtyä kuukausilahjoittajaksi, Tornikoski lisää.
Osallistujia jo 150 maasta
Giving Tuesday keräsi vuonna 2017 osallistujia yli 150 maasta. Kampanja on noussut Yhdysvalloissa jopa joulua suuremmaksi lahjoitustapahtumaksi. Viime vuonna tapahtuma sai osakseen paljon näkyvyyttä ja sen avulla kerättiin yhteensä 300 miljoona dollaria internet-lahjoituksina.
Sairaalaklovnien toiminnanjohtaja Ville Niutanen kertoo järjestön innostuneen Tekojen Tiistaista välittömästi.
– Tekojen Tiistaihin mukaan lähteminen oli meille itsestäänselvyys. Hyviin tekoihin kannustaminen voi parhaimmillaan synnyttää jotain valtavan hienoa ja konkreettista. Sairaalaklovnien toiminta rahoitetaan kokonaan avustus- ja lahjoitusvaroin ja tarvitsemme jatkuvasti uusia tukijoita. Lahjoittamisen lisäksi kuitenkin myös muilla toimintaamme tukevilla teoilla on meille suuri merkitys. Pienet teot muuttuvat huomaamatta suuriksi.
Suomessa tapahtumaan ovat ilmoittautuneet jo muun muassa seuraavat toimijat: Veikkaus, DNA, Dr. Oetker, Gainer, Pakolaisapu, Sotiemme Veteraanit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Partiolaiset, SOS-Lapsikylä, Merimieskirkko, UFF sekä Pupulandia-blogin kirjoittaja Jenni Rotonen.
Rahankeräyslainsäädäntö uudistuu. Uusi laki korvaa nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaa ilmoituksenvaraiset pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10. Uuden rahankeräyslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.
- Muutoksella helpotamme kansalaisaktiivisuutta vähentämällä yhdistyksiltä rahankeräyslupiin liittyvää paperinpyöritystä ja mahdollistamalla pienkeräykset myös pop-up tyyppisille uusille toimijoille, iloitsee sisäministeri Kai Mykkänen. Lue sisäministeriön tiedote
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla. Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovuttivat mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Lue lisää
Hallitus antoi arpajaislain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 25.10.2018. Lue sisäministeriön tiedote
Rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelaajan on jatkossa tunnistauduttava, kun hän pelaa esimerkiksi kauppojen tai kioskien yhteyteen sijoitettuja raha-automaattipelejä.
Tavara-arpajaisten, bingopelin ja tavaravoittoautomaattien sekä eräiden muiden peliautomaattien ja -laitteiden lupamenettelyä kevennettäisiin pidentämällä luvan enimmäispituus kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi ilman tavara-arpajaislupaa järjestettävien pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskeva raja nostettaisiin 2 000 eurosta 3 000 euroon. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.
Arpajaislain edellisessä muutoksessa keskityttiin rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen. Uusi Veikkaus aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Rahapelien toimeenpano on Suomessa kiellettyä kaikilta muilta paitsi Veikkaukselta. Rahapelikysynnän ohjaamiseksi valvottuun kotimaiseen rahapelitarjontaan sisäministeriö tekee esiselvityksen teknisistä keinoista ja niiden toteuttamiseen vaadittavista säädösmuutoksista, joilla voidaan tarvittaessa estää muiden kuin Veikkauksen verkkorahapelien pelaaminen Manner-Suomen alueella. Samalla selvitetään myös muita rahapelikysynnän kanavoimisen vahvistamiskeinoja sekä lainsäädännön kehittämistarpeita pelaajan itsensä asettamien pelikieltomahdollisuuksien laajentamiseksi, erilaisten maksutapojen mahdollistamiseksi ja voittojen lunastusaikojen lyhentämiseksi. Selvityksen on tarkoitus valmistua maaliskuun 2019 loppuun mennessä.
Rahankeräyslainsäädäntö uudistuu. Uusi laki korvaa nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaa ilmoituksenvaraiset pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Hallituksen esitys uudeksi rahankeräyslaiksi annettiin eduskunnalle 25.10. Uuden rahankeräyslain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.
- Muutoksella helpotamme kansalaisaktiivisuutta vähentämällä yhdistyksiltä rahankeräyslupiin liittyvää paperinpyöritystä ja mahdollistamalla pienkeräykset myös pop-up tyyppisille uusille toimijoille, iloitsee sisäministeri Kai Mykkänen. Lue sisäministeriön tiedote
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla. Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovuttivat mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Lue lisää
Hallitus antoi arpajaislain uudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 25.10.2018. Lue sisäministeriön tiedote
Rahapelaamisesta aiheutuvien taloudellisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi pelaajan on jatkossa tunnistauduttava, kun hän pelaa esimerkiksi kauppojen tai kioskien yhteyteen sijoitettuja raha-automaattipelejä.
Tavara-arpajaisten, bingopelin ja tavaravoittoautomaattien sekä eräiden muiden peliautomaattien ja -laitteiden lupamenettelyä kevennettäisiin pidentämällä luvan enimmäispituus kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi ilman tavara-arpajaislupaa järjestettävien pienarpajaisten arpojen yhteenlaskettua myyntihintaa koskeva raja nostettaisiin 2 000 eurosta 3 000 euroon. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2019.
Arpajaislain edellisessä muutoksessa keskityttiin rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen. Uusi Veikkaus aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Rahapelien toimeenpano on Suomessa kiellettyä kaikilta muilta paitsi Veikkaukselta. Rahapelikysynnän ohjaamiseksi valvottuun kotimaiseen rahapelitarjontaan sisäministeriö tekee esiselvityksen teknisistä keinoista ja niiden toteuttamiseen vaadittavista säädösmuutoksista, joilla voidaan tarvittaessa estää muiden kuin Veikkauksen verkkorahapelien pelaaminen Manner-Suomen alueella. Samalla selvitetään myös muita rahapelikysynnän kanavoimisen vahvistamiskeinoja sekä lainsäädännön kehittämistarpeita pelaajan itsensä asettamien pelikieltomahdollisuuksien laajentamiseksi, erilaisten maksutapojen mahdollistamiseksi ja voittojen lunastusaikojen lyhentämiseksi. Selvityksen on tarkoitus valmistua maaliskuun 2019 loppuun mennessä.
Oikeusministeriö selvittää joulukuussa 2015 voimaan tulleen säätiölain toimivuutta. Lain tarkoituksena on ollut helpottaa säätiön perustamista ja toimintaa, lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta sekä parantaa säätiövalvontaa. Uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia selvitetään tänä syksynä kyselyllä, joka on suunnattu säätiöille, niiden sidosryhmille ja palveluntarjoajille. Lue lisää
Avoimeen kyselyyn voi osallistua lokakuun ajan. Vastaa kyselyyn
Kyselyllä saatavat tiedot ovat erittäin tärkeitä uuden lain toimivuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Kyselyn tulosten perusteella laadittu selvitys luovutetaan eduskunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvityksen julkistamisesta tiedotetaan osallistujille.
Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna viidettä kertaa Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Palkitsemisen tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä. Lue lisää
Tänä vuonna ehdokkaita on 68. Käy äänestämässä suosikkiasi lokakuun loppuun mennessä. Vuoden vapaaehtoisen valitsee raati kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta. Vuoden 2018 vapaaehtoinen palkitaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla 1.12.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.
Juhlista vapaaehtoistyötä 5.12., jolloin vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Lue lisää ja edistä vapaaehtoistyön merkitystä omalla tavallasi.
Oikeusministeriö selvittää joulukuussa 2015 voimaan tulleen säätiölain toimivuutta. Lain tarkoituksena on ollut helpottaa säätiön perustamista ja toimintaa, lisätä säätiöiden toiminnan avoimuutta sekä parantaa säätiövalvontaa. Uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia selvitetään tänä syksynä kyselyllä, joka on suunnattu säätiöille, niiden sidosryhmille ja palveluntarjoajille. Lue lisää
Avoimeen kyselyyn voi osallistua lokakuun ajan. Vastaa kyselyyn
Kyselyllä saatavat tiedot ovat erittäin tärkeitä uuden lain toimivuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Kyselyn tulosten perusteella laadittu selvitys luovutetaan eduskunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä. Selvityksen julkistamisesta tiedotetaan osallistujille.
Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna viidettä kertaa Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Palkitsemisen tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja näkyvyyttä. Lue lisää
Tänä vuonna ehdokkaita on 68. Käy äänestämässä suosikkiasi lokakuun loppuun mennessä. Vuoden vapaaehtoisen valitsee raati kymmenen eniten yleisöääniä saaneen joukosta. Vuoden 2018 vapaaehtoinen palkitaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla 1.12.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla.
Juhlista vapaaehtoistyötä 5.12., jolloin vietetään Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Lue lisää ja edistä vapaaehtoistyön merkitystä omalla tavallasi.
Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaisuuteensa kohdistuvista toiveista
Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoivat varallisuus ja terveydentila.
"Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia", kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattorina toimiva Pia Tornikoski.
Testamenttaaminen järjestöille Suomessa
Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 21 järjestöä, jotka kaikki ovat VaLan jäsenjärjestöjä. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta. Pia Tornikosken mukaan järjestöjen saamien testamenttien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, joskin vaihtelua on järjestöittäin ja vuosittain. Kappalemäärällisesti perintöjä voi tulla useampikin ja yhteisarvoltaan ne voivat olla yli kaksikin miljoonaa euroa. Keskimäärin perinnöt muodostavat noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta. Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmista järjestöjen rahoituslähteistä: testamenttilahjoitukset ovat arvoltaan vuosittain yli kolme miljardia puntaa.
Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta. "Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoituksia tulee paljon yllätyksenä, jopa niin että henkilö ei ole ollut järjestöön missään yhteydessä", sanoo Tornikoski. "Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin taholle. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta", toteaa Pia Tornikoski.
Lue koko tiedote. Lisätietoa: www.hyvatestamentti.fi
Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13.9. kannustaa keskustelemaan omaisuuteensa kohdistuvista toiveista
Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoivat varallisuus ja terveydentila.
"Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä, Legacy Day, on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia. Meillä on syksyllä tarjolla monenlaisia testamenttaamisesta kertovia tilaisuuksia", kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattorina toimiva Pia Tornikoski.
Testamenttaaminen järjestöille Suomessa
Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 21 järjestöä, jotka kaikki ovat VaLan jäsenjärjestöjä. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta. Pia Tornikosken mukaan järjestöjen saamien testamenttien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, joskin vaihtelua on järjestöittäin ja vuosittain. Kappalemäärällisesti perintöjä voi tulla useampikin ja yhteisarvoltaan ne voivat olla yli kaksikin miljoonaa euroa. Keskimäärin perinnöt muodostavat noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta. Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmista järjestöjen rahoituslähteistä: testamenttilahjoitukset ovat arvoltaan vuosittain yli kolme miljardia puntaa.
Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta. "Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoituksia tulee paljon yllätyksenä, jopa niin että henkilö ei ole ollut järjestöön missään yhteydessä", sanoo Tornikoski. "Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin taholle. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta", toteaa Pia Tornikoski.
Lue koko tiedote. Lisätietoa: www.hyvatestamentti.fi
Suomen Urheiluliitto jatkaa hyväntekeväisyysulottuvuuden tarjoamista juoksutapahtumissaan keväällä 2019. Noin 30 000 juoksijaa voivat halutessaan tukea omaa varainkeruukohdetta Helsinki Running Dayn (18.5.2019) ja Naisten Kympin yhteydessä. Osallistujat voivat perustaa Oma Keräyksen valitsemalleen kohteelle jo ilmoittautuessaan tapahtumiin. Lisää tietoa Suomen Urheiluliiton sivuilta: http://www.helsinkicitymarathon.fi/hyvantekevaisyys
Juoksutapahtumien tuotto menee lasten ja nuorten yleisurheilutoiminnan tukemiseen, kuten aina ennenkin.Viime kevään tapahtumissa oli hyväntekeväisyyskohteina monia VaLan jäsenjärjestöjä: Sydänliitto, Syöpäsäätiö, Sairaalaklovnit, Lastenklinikan Kummit, Pelastakaa Lapset, Pelastusarmeija, Greenpeace, Plan International Suomi, World Vision, SOS-Lapsikylä, Amnesty International, Lasten ja nuorten säätiö, Suomen lähetysseura sekä HelsinkiMissio.
"Tällaiset juoksu- ja urheilutapahtumien yhteydessä järjestettävät keräykset ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi tapa monelle lahjoittajalle. Järjestön viestintä on hyvä olla mahdollisimman selkeää - yksinkertaisuus on kaunista. Viestiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja yllättävän monta pientä yksityiskohtaa on tehtävä matkan varrella ennen varsinaista tapahtumapäivää. Saimme järjestäjiltä hyvin vinkkejä ja ideoita."
- Sirpa Solehmainen, World Vision
Lisätietoa järjestöille: AidBuilder, Rebecca Thomson
rebeccathomson3(a)hotmail.com
Suomen Urheiluliitto jatkaa hyväntekeväisyysulottuvuuden tarjoamista juoksutapahtumissaan keväällä 2019. Noin 30 000 juoksijaa voivat halutessaan tukea omaa varainkeruukohdetta Helsinki Running Dayn (18.5.2019) ja Naisten Kympin yhteydessä. Osallistujat voivat perustaa Oma Keräyksen valitsemalleen kohteelle jo ilmoittautuessaan tapahtumiin. Lisää tietoa Suomen Urheiluliiton sivuilta: http://www.helsinkicitymarathon.fi/hyvantekevaisyys
Juoksutapahtumien tuotto menee lasten ja nuorten yleisurheilutoiminnan tukemiseen, kuten aina ennenkin.Viime kevään tapahtumissa oli hyväntekeväisyyskohteina monia VaLan jäsenjärjestöjä: Sydänliitto, Syöpäsäätiö, Sairaalaklovnit, Lastenklinikan Kummit, Pelastakaa Lapset, Pelastusarmeija, Greenpeace, Plan International Suomi, World Vision, SOS-Lapsikylä, Amnesty International, Lasten ja nuorten säätiö, Suomen lähetysseura sekä HelsinkiMissio.
"Tällaiset juoksu- ja urheilutapahtumien yhteydessä järjestettävät keräykset ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi tapa monelle lahjoittajalle. Järjestön viestintä on hyvä olla mahdollisimman selkeää - yksinkertaisuus on kaunista. Viestiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja yllättävän monta pientä yksityiskohtaa on tehtävä matkan varrella ennen varsinaista tapahtumapäivää. Saimme järjestäjiltä hyvin vinkkejä ja ideoita."
- Sirpa Solehmainen, World Vision
Lisätietoa järjestöille: AidBuilder, Rebecca Thomson
rebeccathomson3(a)hotmail.com
Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista.
Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä.
Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaan kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta.
”Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa,” erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.
Byrokratia aiheuttaa ongelmia
Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.
Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa.
”Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti.”, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.
Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018 kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta.
Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän
Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa.
”Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea ”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä.
Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122.
Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista.
Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä.
Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaan kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta.
”Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa,” erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.
Byrokratia aiheuttaa ongelmia
Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.
Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa.
”Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti.”, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.
Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018 kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta.
Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän
Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa.
”Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea ”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä.
Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122.
Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
Lue tuoreimmat varainhankinnan uutiset: Fundraising Europe
International Summit keräsi kansallisten varainhankinnan kattojärjestöjen edustajat koolle Lontooseen 5.7.2018. Kokoontumisessa maiden edustajat neuvottelivat ja sopivat päivityksestä alan eettisiin periaatteisiin. Lataa asiakirja 'International Statement of Ethical Principles in Fundraising'
Peter Lewis, chief executive of the Institute of Fundraising: "I’m delighted to welcome the international fundraising community to London to sign the International Statement of Ethical Principles. It’s an important symbol of international cooperation across the fundraising community and recognises that wherever supporters are asked for money, it should always happen to a high standard and according to ethical principles. I’m proud that the IoF is supporting this work which contributes to the delivery of excellent standards of fundraising across the world."
Kansainväliset eettiset periaatteet pohjautuvat arvoihin: vastuullisuus, rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Tutustu myös VaLan suosituksiin: 'Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet'. Tapaamisessa Suomen edustajana oli VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
International Summit keräsi kansallisten varainhankinnan kattojärjestöjen edustajat koolle Lontooseen 5.7.2018. Kokoontumisessa maiden edustajat neuvottelivat ja sopivat päivityksestä alan eettisiin periaatteisiin. Lataa asiakirja 'International Statement of Ethical Principles in Fundraising'
Peter Lewis, chief executive of the Institute of Fundraising: "I’m delighted to welcome the international fundraising community to London to sign the International Statement of Ethical Principles. It’s an important symbol of international cooperation across the fundraising community and recognises that wherever supporters are asked for money, it should always happen to a high standard and according to ethical principles. I’m proud that the IoF is supporting this work which contributes to the delivery of excellent standards of fundraising across the world."
Kansainväliset eettiset periaatteet pohjautuvat arvoihin: vastuullisuus, rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Tutustu myös VaLan suosituksiin: 'Vastuullisen varainhankinnan ammatilliset arvot ja periaatteet'. Tapaamisessa Suomen edustajana oli VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (16.5.2018)
Tilaa uutiskirje
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (16.5.2018)
Tilaa uutiskirje
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (21.3.2018)
Tilaa uutiskirje
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (21.3.2018)
Tilaa uutiskirje
VaLa ry kiittää sisäministeriötä avoimesta ja sidosryhmiä osallistavasta lain kehittämisprosessista, joista yksi esimerkki oli sidosryhmien kuuleminen 14.2. VaLan lausunnossa työryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi korostettiin lain kokonaisuudistuksen tarvetta, yleishyödyllisyyden säilymistä rahankeräyksissä sekä lahjoittajien luottamuksen turvaamista.
* VaLa kannattaa rahankeräyslainsäädännön kokonaisuudistamista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti VaLan mielestä viranomaisbyrokratian ja järjestöjen hallinnollisen taakan kevennys, lupa-, ilmoitus- ja vuositilitysasioinnin kehittäminen sekä avoin viestintä kansalaisille julkisella rekisterillä ovat kannatettavia asioita ehdotuksessa.
* VaLa kannattaa, että luvanvaraisten rahankeräysten tarkoitus säilyy yleishyödyllisenä järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Kolmas sektori rahoittaa merkittävästi toimintaansa rahankeräystuotoilla; osa toimijoista jopa kokonaan. Selvityksen mukaan (Taloustutkimus keväällä 2017) noin puolet suomalaisista lahjoittavat rahaa joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Lahjoittamiseen liittyvissä päätöksissä korostuu yksimielisesti se, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään sekä rahaa keräävän tahon luotettavuus.
* Ehdotuksen esitys lupamenettelyn sujuvoittamiseen säätämällä rahankeräyslupa toistaiseksi voimassa olevaksi ja uusi hallinnollisesti kevyempi ilmoitusmenettely pienkeräyksistä ovat oikea kehityssuunta nykyiseen lakiin verrattuna. Ehdotuksessa esitetty kevennys erityisesti koskien viranomaisille ilmoitettavia tietoja liittyen muun muassa keräystapoihin ja -tunnuksiin tuo todellista joustavuutta rahankeräystahoille sekä alalle palveluita tarjoaville yrityksille.
* Hallitusohjelmassa on myös annettu lupaprosesseja koskeva palvelulupaus. Viranomaisen laadukkaan ja sujuvan palvelun takuu on tärkeää niin kerääjien kuin kansalaisten kannalta. Rahankeräysten ja lahjoituskulttuurin kehittymisen sekä seuraamisen kannalta on oleellista, että viranomaisella on resurssit huolehtia velvoitteistaan tietojen julkistamisen, valvonnan ja tilastoinnin suhteen.
* Nykyisen lainsäädännön haasteena ovat olleet erilaiset tulkinnat lain käsitteistä viranomaisen ja keräystahojen kesken. VaLa toivoo, että työryhmän ehdotuksessa hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi ja sen perusteluissa on selkeät määrittelyt oleellisiin kohtiin.
VaLa ry kiittää sisäministeriötä avoimesta ja sidosryhmiä osallistavasta lain kehittämisprosessista, joista yksi esimerkki oli sidosryhmien kuuleminen 14.2. VaLan lausunnossa työryhmän ehdotukseen hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi korostettiin lain kokonaisuudistuksen tarvetta, yleishyödyllisyyden säilymistä rahankeräyksissä sekä lahjoittajien luottamuksen turvaamista.
* VaLa kannattaa rahankeräyslainsäädännön kokonaisuudistamista. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti VaLan mielestä viranomaisbyrokratian ja järjestöjen hallinnollisen taakan kevennys, lupa-, ilmoitus- ja vuositilitysasioinnin kehittäminen sekä avoin viestintä kansalaisille julkisella rekisterillä ovat kannatettavia asioita ehdotuksessa.
* VaLa kannattaa, että luvanvaraisten rahankeräysten tarkoitus säilyy yleishyödyllisenä järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Kolmas sektori rahoittaa merkittävästi toimintaansa rahankeräystuotoilla; osa toimijoista jopa kokonaan. Selvityksen mukaan (Taloustutkimus keväällä 2017) noin puolet suomalaisista lahjoittavat rahaa joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Lahjoittamiseen liittyvissä päätöksissä korostuu yksimielisesti se, että lahjoitus käytetään hyväntekeväisyyteen tai yleiseen hyvään sekä rahaa keräävän tahon luotettavuus.
* Ehdotuksen esitys lupamenettelyn sujuvoittamiseen säätämällä rahankeräyslupa toistaiseksi voimassa olevaksi ja uusi hallinnollisesti kevyempi ilmoitusmenettely pienkeräyksistä ovat oikea kehityssuunta nykyiseen lakiin verrattuna. Ehdotuksessa esitetty kevennys erityisesti koskien viranomaisille ilmoitettavia tietoja liittyen muun muassa keräystapoihin ja -tunnuksiin tuo todellista joustavuutta rahankeräystahoille sekä alalle palveluita tarjoaville yrityksille.
* Hallitusohjelmassa on myös annettu lupaprosesseja koskeva palvelulupaus. Viranomaisen laadukkaan ja sujuvan palvelun takuu on tärkeää niin kerääjien kuin kansalaisten kannalta. Rahankeräysten ja lahjoituskulttuurin kehittymisen sekä seuraamisen kannalta on oleellista, että viranomaisella on resurssit huolehtia velvoitteistaan tietojen julkistamisen, valvonnan ja tilastoinnin suhteen.
* Nykyisen lainsäädännön haasteena ovat olleet erilaiset tulkinnat lain käsitteistä viranomaisen ja keräystahojen kesken. VaLa toivoo, että työryhmän ehdotuksessa hallituksen esitykseksi uudeksi rahankeräyslaiksi ja sen perusteluissa on selkeät määrittelyt oleellisiin kohtiin.
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (7.2.2018)
Tilaa uutiskirje
Lue uusin EFA:n uutiskirje Fundraising Europe (7.2.2018)
Tilaa uutiskirje
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. (kuva alla Mikaela Carlsson/Sisäministeriö). Lue lisää ministeriön 17.1. tiedotteesta.
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.
Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.
Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus
Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen.
Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi. Katso mitä ylitarkastaja Sini Lahdenperä kertoo ehdotetuista muutoksista: Video: Rahankeräyksiä sujuvoitetaan - mitä muutoksia työryhmä esittää?
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Työryhmä, johon kuuluivat asiantuntijajäseninä järjestökentältä Eero Rämö ja Pia Tornikoski, luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. (kuva alla Mikaela Carlsson/Sisäministeriö). Lue lisää ministeriön 17.1. tiedotteesta.
Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.
Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.
Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus
Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen.
Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi. Katso mitä ylitarkastaja Sini Lahdenperä kertoo ehdotetuista muutoksista: Video: Rahankeräyksiä sujuvoitetaan - mitä muutoksia työryhmä esittää?