Uusi hallitus selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen varainhankintaa

Petteri Orpon hallitusohjelma ‘’Vahva ja välittävä Suomi’’ julkaistiin 16. kesäkuuta. Ohjelma on kansalaisjärjestöjen ja niiden rahoitusjärjestelmän sekä varainhankinnan näkökulmasta kaksijakoinen. Aktiivisen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan todetaan olevan keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Lisäksi kansalaisyhteiskunta mainitaan oikeuslaitoksen, osallistavan demokratian ja luotettavan julkisen viranomaistoiminnan rinnalla turvallisen arjen ja luottamuksen yhteiskunnan peruspilarina. VaLa toivoo näiden kirjausten kulkevan pääperiaatteina kansalaisjärjestöjä koskevia päätöksiä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Hallitus aikoo valmistella hallituskaudellaan kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman, jonka tavoitteena on keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä säätelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa sekä parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Varainhankintaa tekevien kansalaisjärjestöjen näkökulmasta kirjaus on merkittävä, sillä nykyisellään esimerkiksi julkiseen rahoitukseen liittyvä haku- ja seurantabyrokratia sekä epäyhtenäiset käytännöt suhtautumisessa järjestöjen varainhankintaan aiheuttavat kohtuutonta työmäärää järjestöille, eivätkä kannusta järjestöjen oman varainhankinnan käynnistämiseen tai kehittämiseen. VaLa kokee tärkeäksi myös hallinnon ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämisen, jotta erilaisten järjestöjen ääni saadaan kuuluviin ja jotta hallinnolle muodostuu oikeanlainen kuva järjestöjen rahoituksen nykytilasta ja varainhankinnan kehittämisen tarpeista ja suuntaviivoista. VaLa on mielellään mukana kansalaisjärjestöstrategian suunnittelussa erityisesti varainhankintaan liittyen.

Hallitusohjelmassa kansalaisjärjestöjen toiminnan merkityksellisyys nostetaan esiin muutamaan otteeseen. Sote-järjestöjä pidetään merkityksellisinä esimerkiksi ikäihmisten terveyden edistäjinä, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuottajina sekä ruoka-avun turvaajina. Liikuntaa ja urheilua käsittelevässä kohdassa todetaan tarve kehittää vastuullista ja kaikille avointa kansalaisjärjestötoimintaa. Kansalaisjärjestöjen arvokas rooli tiedostetaan myös Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Järjestöjen merkityksen tiedostamisesta huolimatta kansalaisjärjestöjen valtionrahoitus tulee pienenemään. Sote-järjestöjen valtionavustukset tulevat vähenemään 100 miljoonalla, varsinaista kehitysyhteistyötä leikataan 200-280 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten tasoa alennetaan asteittain koko hallituskauden ajan. Toteutuessaan tämän mittakaavan leikkaukset korostavat entisestään välttämättömyyttä kansalaisjärjestöjen yksityisrahoituksen ja oman varainhankinnan kehittämiselle, jotta järjestöjen elintärkeä työ muun muassa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, lasten ja nuorten, ympäristön, kulttuurin sekä liikunnan ja urheilun hyväksi voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Varainhankinnan kehittämisen keinoista hallitusohjelmassa on mainittu lahjoitusten verovähennys, mutta ainoastaan kehitysyhteistyön osalta. Hallitus tulee selvittämään kehitysyhteistyöhön tehtävän lahjoituksen vähentämistä verotuksessa tai vapaaehtoisen lahjoituksen tekemistä verotuksen yhteydessä. Lisäksi hallitus selvittää ja arvioi mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. VaLa on jo pitkään pitänyt esillä lahjoitusten verovähennyskäytäntöjen laajentamista koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joita Poliisihallitus jo nykyisellään valvoo. Kun kehitysyhteistyön sekä liikunnan ja urheilun lisäksi myös muilta sektoreilta leikataan julkista rahoitusta, tulisi lahjoitusten verovähennyskäytäntöjen uudistamista selvittää myös muilla aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen osalta järjestöjen tasavertaisuuden turvaamiseksi sekä lahjoittajien toiveiden kunnioittamiseksi. Terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, eläinten suojelu sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi tehtävä järjestötyö ovat suomalaisten suosituimpia lahjoituskohteita, joten niitä ei tulisi unohtaa verotuskäytäntöjä tarkasteltaessa.

Lue lisää:

VaLa on nostanut vaikuttamistyössään esiin vaihtoehtoisia, järjestöjen omaa varainhankintaa edistäviä toimenpiteitä, joista voi lukea lisää täältä. Lisäksi Valtiovarainministeriö julkaisi aiemmin keväällä selvityksen järjestöjen varainhankinnan avustamisesta ja tukemisesta valtionavustustoiminnassa.

Lue VaLan Vaaliteesit 2023-2027.

Tutustu nykyisiin lahjoitusten verovähennyskäytäntöihin.