VaLan näkemys periaatepäätökseen kansalaisjärjestöstrategiasta

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma linjasi, että hallitus keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä, selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa sekä parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. 6.6.2024 julkaistu kansalaisjärjestöstrategian periaatepäätös puolestaan linjasi, miten valtioneuvosto kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä.

Kansalaisjärjestöstrategia edistää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehittää kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi sekä purkaa kansalaisjärjestöjä kuormittavaa byrokratiaa.

Miten kansalaisjärjestöjen varainhankinnan edellytyksiä edistetään?

VaLan ja oikeusministeriön tuoreen järjestöselvityksen mukaan varainhankinnan ja yksityisrahoituksen kehittämisen kannalta suurimmat haasteet ovat henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien puute, yleinen taloustilanne sekä uusien rahoittajien/lahjoittajien löytäminen. Lisäksi kilpailu muiden järjestöjen kanssa, järjestön julkisuuskuva, näkyvyys ja tunnettuus sekä uusien varainhankintatapojen kehittäminen ovat joka neljännelle järjestölle merkittävimpiä haasteita.

Haasteista huolimatta yksityisrahoituksen määrä vaikuttaa viime vuosina kasvaneen. Järjestöselvityksen mukaan järjestöjen varainhankinnan arvioidut tuotto-odotukset valtakunnallisesti ovat lähes kaksinkertaistuneet kolmessa vuodessa.

Kansalaisjärjestöstrategiassa tulisi siis kiinnittää huomiota erityisesti näihin haasteisiin ja auttaa järjestöjä vastaamaan niihin järjestön toimintasektorista ja koosta riippumatta. Järjestöjen mielestä julkisista toimenpiteistä parhaiten niiden varainhankinnan toimintaedellytyksiä kehitettäisiin tekemällä lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuutta tunnetuksi viestinnällä, EU-rahoituksen hakemista tukemalla, kehittämällä valtionavustustoimintaa siten, että varainhankinnan kustannukset ovat valtionavustusten käyttöön hyväksyttäviä kustannuksia sekä laajentamalla lahjoitusten verovähennysoikeutta.

Lahjoittamisen kulttuurin kehittäminen vaatii sektoreiden välistä yhteistyötä

Keinoja kulttuurin kehittämiseen ei lahjoitusten verovähennysuudistuksen lisäksi kansalaisjärjestöstrategiassa juuri esitetä. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen ei yksin takaa merkittävää lahjoitusten lisääntymistä tai paikkaa valtionavustusten leikkauksia. Lahjoitusten verovähennyksestä tulee aktiivisesti viestiä lahjoittajille sekä järjestöille, jotta sillä voitaisiin merkittävästi lisätä yksityisrahoitusta järjestöissä. Viestintäkampanjan kehittäminen lahjoittamisen ympärille toisi yhteen osapuolia kaikilta sektoreilta ja lisäisi kansalaisten ja yhteisöjen tietoisuutta lahjoittamisen tärkeydestä.

Verovähennys ollaan laajentamassa lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu-, kulttuuri- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille kehysriihen päätöksen mukaisesti. Periaatepäätöksen mukaan lahjoitusvähennys koskee sekä yksityishenkilöiden että yritysten ja yhteisöjen tekemiä lahjoituksia. Tämä on strategiassa positiivinen uutinen, sillä tähän mennessä on ollut epäselvää, koskeeko lahjoitusvähennyksen laajentaminen myös yrityslahjoituksia. VaLan tuoreissa selvityksissä ilmenee, että yritykset todennäköisesti lahjoittaisivat enemmän, mikäli lahjoituksista saisi verovähennyksen.

Lisäksi periaatepäätöksen mukaan kansalaisjärjestöjen yksityisrahoituksen lisäämiseksi selvitetään myös laajemmin rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille osoitettujen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. VaLa pitää erittäin tärkeänä, että lahjoitusten verovähennys tulee koskemaan koko järjestökenttää ilman, että sen ulkopuolelle jätetään suomalaisten suosituimpia lahjoituskohteita, kuten humanitaarista apua, sairauksien hoitoa ja ympäristön- ja luonnonsuojelua edistäviä järjestöjä. Kun myös näiltä kohteilta leikataan valtionavustuksia ennennäkemättömillä summilla, ei niiden poissulkemista uudistuksesta voida perustella millään.

VaLa toivoo, että selvitys tehdään nopealla aikataululla osallistaen kansalaisjärjestökenttää sekä hyödyntäen tietoa muista Euroopan maista, joissa lahjoitusten verovähennyksiin on onnistuttu luomaan toimiva ja lahjoittamiseen kannustava järjestelmä. Selvitystyössä on huomioitava jo alkuvaiheessa, mitä uudistus konkreettisesti käytännön tasolla vaatii lahjoittajalta ja järjestöltä.

Valtionavustuksilla tulee voida kattaa varainhankinnan kustannukset

Strategian mukaan selvitetään myös, mitkä varainhankinnan kustannukset voisivat olla valtionavustusten käyttöön hyväksyttäviä kustannuksia. Varainhankinnan aloittaminen vaatii järjestöiltä monenlaisia alkuinvestointeja. Tehokkuutta varainhankintaan tuovat resursoinnit osaaviin varainhankkijoihin. VaLa toivoo, että kaikki varainhankinnan kustannukset olisivat valtionavustusten käyttöön hyväksyttäviä kustannuksia.

Esimerkiksi onnistunut rahankeräys vaatii ammattitaitoisen varainhankkijan palkkaamisen lisäksi erilaisia järjestelmiä, jotka takaavat luotettavan ja toimivan lahjoitusprosessin. Näitä ovat esimerkiksi henkilötieto- ja maksutapajärjestelmät. Rahankeräysten osalta kuluja ovat myös erilaiset kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvät markkinointi- ja mainoskulut, painatus-, posti- ja teleoperaattorikulut sekä pankki- ja maksunvälityskulut.

Tärkeää on lisätä virkahenkilöiden osaamista varainhankintaan liittyvistä toimista ja kustannuksista, jotta vältytään epäselvyyksiltä ja tarpeettoman työmäärän lisääntymiseltä niin järjestöjen kuin virkahenkilöiden näkökulmasta.

Osa periaatepäätöksen kirjauksista jää epäselviksi

Periaatepäätöksestä löytyy myös kirjaus ‘’tuetaan yhteisten palveluiden hankkimista ja tehokasta tuottamista kansalaisjärjestöissä korkeaa hallinto-osaamista, kuten varainhankintaa vaativissa asioissa.’’  Tämän tarkoitus jää epäselväksi. Julkaisussa ei avata, mitä yhteisillä palveluilla tarkoitetaan. Varainhankinnan aloittamisen merkittävimmät hankinnat ovat varainhankkijan palkkaaminen sekä eri tietojärjestelmien hankinnat. Esimerkiksi yhteisten järjestelmien hankintaan ja hallinointiin liittyy isoja tietoturvakysymyksiä.

Kansalaisjärjestöstrategiassa mainitaan myös, että lahjoitusten verovähennyksen lisäksi muita kansalaisjärjestöjä koskevia verokannustimia olisi tarpeen selvittää erikseen. VaLa on nostanut esiin yleishyödyllisten yhteisöjen kustannusten arvonlisäverotuksen keventämisen tai kompensoinnin varainhankintaan ja vähintään rahankeräyksiin liittyvien tuote- ja palveluostamiseen. Olisi lahjoittajan edun mukaista mahdollistaa lahjoitusvarojen käyttö tehokkaammin siihen tarkoitettuun kohteeseen. Byrokratian kannalta ALV-kompensoinnit olisivat suhteellisen kevyitä toteuttaa, sillä poliisihallitus viranomaisena kerää jo tällä hetkellä tietoa rahankeräysluvista ja valvoo niihin liittyvää toimintaa.

VaLan mielestä yhdeksi mahdollisuudeksi varainhankinnan kehittämiseen olisi periaatepäätökseen kirjattujen toimenpiteiden lisäksi huomioitava rahapelijärjestelmähankkeen uudistaminen ja sen tarjoamat keinot järjestöjen rahoitusta tukevaksi malliksi. Sisäministeriön hankkeen tavoitteena on selvittää rahapelijärjestelmän uudistamista hallitusohjelman mukaisesti ja valmistella ehdotus lisenssijärjestelmään siirtymistä koskevaksi säädösperustaksi. VaLa on esittänyt, että rahapelijärjestelmän uudistamista tulisi selvittää suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen mahdollistamisen näkökulmasta. Ministeriön työryhmältä toivotaan, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelitoimijat, jotka käyttävät tai jakavat tuotot yleishyödylliseen toimintaan.


Kansalaisjärjestöstrategian toimenpiteistä tulee tehdä ylivaalikautista arviointia ja päätösten tulee perustua pitkän aikavälin arvioihin. Rahoitusjärjestelmän muutos on järjestöille suuruudeltaan perustavanlaatuinen, joten nopeita voittoja yksittäisillä keinoilla ei voida odottaa. Kansalaisjärjestöstrategiassa mainituille toimenpide-ehdotuksille tulee ehdottomasti saada myös poliittisten päättäjien tuki, jotta muutoksia voidaan saada aikaan jo tämän hallituskauden aikana ja sitä kautta paikata valtionavustusten leikkausten jättämiä aukkoja. VaLa jatkaa vaikuttamistyötään.