Tutkimus: Päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta

Tuore selvitys: Päättäjät huolissaan järjestöjen elintilasta – seuraavalta hallitukselta tarvitaan konkreettisia toimia
 
Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijona, ilmenee tänään julkaistusta tutkimusraportista.
Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus VaLan, Fingon, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapoilitiikan neuvottelukunnan tilauksesta.
 
– Tutkimustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että kansalaisjärjestöt ovat demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeitä toimijoita. Järjestöt täydentävät edustuksellista demokratiaa toimimalla kansalaisten äänitorvena päättäjien suuntaan, keskustelun herättäjinä ja aktiivisina vaikuttajina. Tässä ajassa näkisinkin tärkeänä kirjata konkreettisia tavoitteita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi hallitusohjelmaan, sanoo KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula.
 
Järjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää – näin ajattelevat kaikki kyselyyn vastanneet. Päättäjät korostavat etenkin järjestöjen kykyä tukea ihmisten yhteiskunnallista osallistumista ja niiden roolia palvelujen tuottajina. Tämä palveluiden tuottaminen tukee julkisen sektorin toimintaa.
– On hienoa, että järjestöt nähdään tärkeinä toimijoina. Toivomme, että tämä näkyisi enemmän siinä, miten järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä on ollut viime aikoina kehittämisen varaa, toteaa Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola. 
 
Maakuntien ja kuntien yhteistyö varmistettava, julkinen rahoitus turvattava 
 
Tutkimuksessa kartoitettiin myös päättäjien näkemyksiä järjestöjen rahoituksesta. Nyt merkittävä osuus järjestöjen valtionavustuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Niiden määrän on arvioitu laskevan lähivuosina. Niukka enemmistö (57%) on sitä mieltä, että julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.
 
Lähivuosina myös maakuntauudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä. Lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä. Tueksi ehdotettiin esimerkiksi ilmaisia tai edullisia tiloja sekä rahallisia avustuksia.
 
– Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.
 
Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (55%) kannattaa yleishyödyllisten yhteisöjen rahankeräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä sekä yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista (56%).
 
Avustusten hakua ja raportointia täytyy helpottaa
 
Järjestöt kohtaavat monia haasteita hakiessaan julkista rahoitusta, ilmeni viime syksynä tehdystä tutkimuksesta. Lähes 70 prosenttia vastanneista järjestöistä oli kokenut ongelmia edellisen vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa.  
 
Nyt tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin päättäjien näkemyksiä julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen ja raportointiin liittyvistä ongelmista. Vastaajat pitävät tärkeänä, että haku- ja raportointiprosesseja kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa. Näiden prosessien byrokratiaa halutaan niin ikään keventää ja ohjeistusta selventää. 
  
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus vuoden 2018 marras- ja joulukuussa. Sitä varten haastateltiin yhteensä 74 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden viranhaltijaa Tutustu tutkimusraporttiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset(pdf).