Varainhankinnan trendit vuonna 2023

Vuoden 2023 varainhankinnan trendeissä korostuvat joustavuus, monipuolisuus ja digitaalisuus. Mukana on sekä uusia että perinteisiä viestintävälineitä ja teknologioita, joiden avulla järjestöt viestivät sidosryhmilleen ja toteuttavat käytännön varainhankintaa. VaLa on koonnut tähän kirjoitukseen 10 trendiä lukuisten varainhankinnan trendejä listanneiden raporttien, artikkelien ja blogikirjoitusten pohjalta.

1. Tekstiviesti. Tekstiviesti on jo pitkään ollut järjestöille suosittu väline olemassa olevien ja potentiaalisten lahjoittajien tavoittamiseen. Sen menestyksen takana on monia syitä. Tekstiviesti on varsin tehokas kanava, sillä 95 prosenttia tekstiviesteistä avataan ja todennäköisesti myös luetaan, kun taas esimerkiksi sähköpostissa vastaava osuus on 18 prosenttia. Sen avulla on myös mahdollista rakentaa entistä tiiviimpiä ja pitkäaikaisempia lahjoittajasuhteita. Uusia, piristäviä käyttötapoja voivat olla muun muassa behind-the-scenes -kuvien lähettäminen pitkäaikaisille tukijoille tai ensimmäistä kertaa lahjoittavien kiittäminen ääniviestillä.

2. Digitaaliset lompakot. Digitaalinen lompakko tai e-lompakko on sovellus, joka mahdollistaa asioinnin tai maksamisen digitaalisen laitteen tai verkkopalvelun kautta. Tänä päivänä muun kuluttamisen ohella myös lahjoittamisen odotetaan olevan helppoa ja onnistuvan monin eri maksamisen välinein. Organisaation tuleekin mahdollisuuksiensa mukaan tarjota useampia maksuvaihtoehtoja, jotta mahdollisimman moni lahjoittamista harkitseva suorittaa prosessin loppuun asti, eikä jätä sitä kesken monimutkaisuuden tai hitauden vuoksi. Lisäksi erään tutkimuksen mukaan keskimääräinen kertalahjoituksen suuruus on lähes 1.5-kertainen digitaalisella lompakolla maksettaessa verrattuna perinteisiin maksamisen tapoihin.

3. Hybriditapahtumat. Online-tapahtumat ovat tulleet jäädäkseen pandemia-ajan seurauksena kiihtyneen tapahtumien digitalisaation myötä, mutta ihmiset kaipaavat niiden ohella takaisin live-tapahtumien ääreen. Live-tapahtumien parhaat puolet ovat luottamus, läpinäkyvyys, sosiaalisuus sekä mahdollisuus verkostoitumiseen. Online-tapahtumat ovat puolestaan usein edullisempia järjestää ja mahdollistavat suuremman osallistujamäärän. Hybriditapahtumat yhdistävät molempien parhaat puolet, mutta käytännön järjestelyt saattavat osoittautua varsin hankaliksi. Kokonaan hybridinä järjestettävän tapahtuman järjestämisen sijaan organisaatio voi kokeilla myös live-tapahtuman joidenkin osien jakamisen esimerkiksi livestriiminä. 

4. Henkilökohtaisen lahjoittajasuhteen luominen. Sähköpostien, tekstiviestien ja sosiaalisen median kautta toteutettava kommunikointi järjestön tukijoille on loistava keino rakentaa, ylläpitää ja kehittää lahjoittajasuhteita. Huolimatta siitä mikä viestintäväline valitaan, tulee viestinnän olla henkilökohtaista tukijan merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden kokemusten vahvistamiseksi. Organisaation resurssien mukaan henkilökohtaista viestintää tulisi pyrkiä toteuttamaan vuoden ympäri hallittavalla ja tehokkaalla tavalla. Tätä varten lahjoittajista olisi hyvä olla saatavilla yhteystietojen lisäksi muutakin tietoa, kuten syntymäaika, asuinpaikkakunta ja kiinnostuksen kohteet. Eräs toimiva tapa on lähettää lahjoittajalle syntymäpäiväonnittelut ja kertoa samalla, mitä hänen antamilla lahjoituksilla on saatu aikaan.

5. Kryptolahjoitukset. Vaikka monille ihmisille kryptovaluutat ovat kaukainen ja vaikeasti hahmotettava asia, lahjoitukset kryptovaluuttoina ovat kasvaneet huimasti viimeisten vuosien aikana. Nykypäivänä monet maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä hyväksyy lahjoitukset kryptovaluuttoina ja määrän odotetaan kasvavan myös tulevina vuosina. Vuonna 2021 kryptovaluuttoina lahjoitettiin lähes 70 miljoonaa dollaria, keskimääräisen lahjoitussumman ollessa yli 10 000 dollaria. Vuodesta 2020 kasvua on kokonaislahjoitusmäärässä 1600 prosenttia ja keskilahjoitussummassa 236 prosenttia.

6. LinkedIn. LinkedIn on organisaatiolle loistava kanava herättää keskustelua sille tärkeistä aiheista ja teemoista sekä nostaa esiin omia tavoitteita ja niiden vaatimia toimenpide-ehdotuksia. LinkedInin kautta on niin ikään mahdollista tavoittaa lukuisia organisaation sidosryhmiä: kollegoja muista järjestöistä, yhteistyökumppaneita, lahjoittajia sekä mahdollisia tulevia tukijoita. Huomionarvoista on toki se, että henkilökohtaiset profiilit keräävät huomattavasti organisaatioprofiileja todennäköisemmin seuraajia ja reagointeja. Tämän vuoksi keskustelunaloitukset organisaatiossa työskentelevien henkilökohtaisista profiileista voi osoittautua hyvinkin toimivaksi ratkaisuksi. 

7. Gaming. Gaming for Good eli videopelistriimien ohessa tapahtuva lahjoittaminen kasvoi viime vuonna huimasti ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Lahjoittaminen onnistuu pelaajan lisätessä lahjoitus-napin pelistriimin oheen, jonka kautta katsojat voivat lahjoittaa. Pelialustojen kautta on mahdollista tavoittaa kohderyhmää – esimerkiksi miehet ja nuoret ikäryhmät – joita saattaa olla muuten hankala tavoittaa. Eräs esimerkki pelaamisen ja hyväntekeväisyyden yhtälöstä on Gaming Without Borders -tapahtuma, johon kuuluu ympäri maailman järjestettäviä turnauksia. Voittosumma oli viime vuonna 10 miljoonaa dollaria, ja voittajatiimi sai jakaa sen haluamiinsa hyväntekeväisyyskohteisiin. Gaming for Good on varteenotettava vaihtoehto järjestölle, joka haluaa monipuolistaa varainhankintaansa sekä tavoittaa uusia kohderyhmiä hauskalla ja varsin yksinkertaisella tavalla!

8. Sähköposti. Sähköposti on organisaatioille perinteinen kanava sidosryhmien tavoittamiseen, tiedottamiseen ja lahjoittajasuhteiden luomiseen. Tällä hetkellä erityisesti uutiskirje trendaa ja sitä käyttävät organisaatioiden lisäksi enenevissä määrin myös yksityishenkilöt, joista osa lähettää uutiskirjeen vain kuukausittaista maksua vastaan! Sähköpostien ja uutiskirjeiden keskiössä ei kuitenkaan ole kaikista uniikeimman sisällön luominen, vaan vankempien suhteiden rakentaminen omaan yleisöön. Laadukkain sähköposti on segmentoitu juuri halutulle kohderyhmälle ja räätälöity jokaiselle vastaanottajalle. Uutiskirjeiden lisäksi suhteiden rakentamista voi toteuttaa myös esimerkiksi tapaamisten ja live-chattien kautta. 

9. Sektorirajat ylittävä yhteistyö. Yritykset toteuttavat yhä innokkaammin yritysvastuutaan muun muassa lahjoittamalla järjestöille rahaa. Inflaatio tulee kuluvana vuonna aiheuttamaan haasteita lahjoittamiselle, joten myös uudenlaisen ja monipuolisemman sektoreiden välisen yhteistyön merkitys tulee korostumaan. Monet suuret järjestöt ja yritykset tekevät jo laajaa ja vankkaa yhteistyötä, mutta pienemmille organisaatioille yhteistyökumppaneiden hankinta ja kumppanuussuhteiden rakentaminen ja ylläpito on pienempien resurssien vuoksi hankalaa. Historian saatossa eri kriisien aikoina on onnistuttu luomaan uusia yhteistyön muotoja, sillä kokonaisvaltaiset kriisit vaativat entistäkin vahvempaa yhteistyötä ja yhdessä toimimista. Järjestöjen ja yritysten lisäksi tähän kuuluu myös yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa. 

10. Lahjoitustapojen monipuolistaminen ja joustavoittaminen. Tähän viimeiseen trendiin voidaan niputtaa yhteen kaikki aiemmin luetellut varainhankinnan trendit. Kuten aiemmin tässä kirjoituksessa nostimme esiin, ihmiset odottavat lahjoittamisen olevan yhtä helppoa kuin muunkin kuluttamisen. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota lahjoittajille monia eri maksamisen tapoja sekä erilaisia tapoja osallistua järjestön toimintaan. Joustavuuteen kuuluu myös se, että järjestö keksii uudenlaisia tapoja kerätä varoja. Järjestöjen on jo pandemian aikana täytynyt innovoida uutta nopealla tahdilla, ja inflaation myötä kallistuvat elinkustannukset asettavat jälleen uusia haasteita järjestöjen varainhankinnalle. Tärkeitä pohdittavia asioita järjestölle vuonna 2023 ovat esimerkiksi seuraavat: ‘Miten satunnaisista lahjoittajista saadaan sitoutuneita lahjoittajia?’ ‘Miten kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen tehdään mahdollisimman helpoksi?’ ‘Millä tavoin voimme erottautua muista saman alan järjestöistä?’

Lue lisää: Giva Sverigen Trendiraportti, NonProfitPRO, Charity Digital, DOJIGGY, The Giving Block ja Funraise.