Sosiaalisen median trendit varainhankinnassa 2023

VaLa on koonnut yhteen sosiaalisen median trendejä erityisesti järjestöjen varainhankintaa ja viestintää silmällä pitäen. Listauksessa on hyödynnetty PING Helsingin Vaikuttajamarkkinoinnin trendit 2023 -webinaaria, Kurion ja TheNetworkOnen Social Media Marketing Trends -raporttia, Marketing Finlandin Tervetuloa markkinointi 2023! -webinaaria sekä Resource Alliancen Tech Trends 2023 -webinaaria.

1. Autenttinen ja arkinen sisältö. Some-kanaviin autenttisuutta ja arkisuutta voi luoda leikkisyyttä, rentoutta ja mutkattomuutta korostamalla sekä vaikeaselkoista ja viimeiseen asti siloteltua sisältöä välttämällä. Autenttisella sisällöllä pyritään luomaan samaistumispintaa ja luottamusta seuraajien ja järjestön välille. Arjen tuntua taas luo sisältö, joka ei ole viimeiseen asti hiottua, vaan esimerkiksi kuva tai video, jonka voisi lähettää yksityisviestinä ystävälle. Luottamusta ja helposti lähestyttävyyttä lisää järjestölle tärkeiden teemojen ympärillä käytävän keskustelun seuraaminen ja kommentoiminen sekä dialogin ja vuorovaikutuksen luominen sekä julkisissa postauksissa että yksityisviestein. Erityisesti Z-sukupolvi näkee organisaatioiden saamat ja antamat kommentit autenttisuuden ja sitoutuneisuuden mittarina. Järjestöjen kannattaakin mitata onnistumistaan pelkkien tykkäys- ja katselumäärien seuraamisen sijaan tarkastelemalla sitä, miten paljon kommentointia ja keskustelua on onnistuttu herättämään. Helposti lähestyttävyyttä ja arkista tarinankerrontaa voi luoda myös vaikuttajien avulla. Viime vuonna läpimurron tehnyt BeReal-sovellus on esimerkki alustasta, jossa korostuu autenttisuus ja arkisuus, ja joka ei pyri maksimoimaan siellä vietettyä aikaa. Se on jo nyt monelle vaikuttajalle kanava, jossa tehdä aitoa, matalan kynnyksen sisältöä yhden kuvan muodossa kerran päivässä. Vuosi 2023 tulee määrittelemään BeRealin tulevaisuuden ja sen, mikä on organisaatioiden ja mainonnan rooli sen kaltaisissa sovelluksissa.

2. Sosiaalisen median alustat hakukoneina. Yhä useampi käyttää Googlen ja muiden hakukoneiden sijaan sosiaalisen median alustoja, erityisesti TikTokia ja Instagramia, etsiessään tietoa esimerkiksi brändeistä, ravintoloista ja palveluista. Täten myös järjestöjen on tärkeää jatkaa panostuksia ja ylläpitää aktiivisuuttaan eri sosiaalisen median kanavissa tarjoamalla tietoa helposti löydettävällä ja ymmärrettävällä tavalla. Tärkeimpiä postauksia voi kiinnittää profiiliin, jolloin ne näkyvät profiilissa ensimmäisenä ja tarinoita kannattaa puolestaan tallentaa kohokohtiin. Myös bioon liitettävä niin kutsuttu linkkipuu on hyvä tapa koota järjestölle tärkeimmät nettisivut ja yhteystiedot helposti löydettäviksi. Lisäksi Metan alustat tarjoavat mahdollisuuden lahjoittaa suoraan sovelluksissa ja myös TikTokissa mahdollisuus on olemassa monessa maassa - tulevaisuudessa todennäköisesti Suomessakin. 

3. Merkitykselliset vaikuttajayhteistyöt. Digitaalisessa maailmassa jokaisella älypuhelimen omistavalla on mahdollisuus toimia sisällöntuottajana. Vaikuttaja voi olla kuka tahansa henkilö, jonka mielipiteillä ja sanomisilla on merkitystä jollekin kohderyhmälle. Vaikuttajien määrä kasvaa, vaikuttajien joukko kehittyy entistäkin moninaisemmaksi ja myös tavat tehdä yhteistyötä brändien kanssa monipuolistuvat. Iso osa vaikuttajista haluaa puhua yhteiskunnallisista asioista ja monet valitsevat tietyt teemat, joita haluavat nostaa esiin. Vaikuttajat ovatkin järjestöille merkittäviä tarinankertojia ja yleisön sitouttajia. Näiden lisäksi some-aktivismi jatkaa kasvuaan, mikä tarjoaa vaikuttajille mahdollisuuden herättää ja ylläpitää keskustelua. Järjestöille mielekkäitä ja sopivia vaikuttajakumppaneita on tarjolla yhä enemmän, jolloin korostuu oikeiden, juuri järjestön arvoihin ja toimintaan sopivien vaikuttajien valinta. Yhteneväinen arvopohja ja sitä kautta uskottava kumppanuus lisäävät seuraajien luottamusta, kiinnostusta ja sitoutumista sekä vaikuttajaa että järjestöä kohtaan. Vaikuttajamarkkinoinnin merkitystä korostaa myös ad-blockereiden yleistyminen, mikä heikentää perinteisen markkinoinnin mahdollisuuksia. Vaikuttaa myös siltä, että inflaatio ja hintojen nousu ei ole merkittävästi vaikuttanut organisaatioiden suunnitelmiin ja intresseihin tehdä vaikuttajamarkkinointia.  

4. B2B-suhteet. Organisaatiot tuovat sosiaalisen median sisällöissään entistä enemmän esiin arvomaailmaansa, tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Sosiaalisen median mahdollisuudet luottamuksen kasvattamisessa on tunnistettu, joten siihen tullaan tänä vuonna laittamaan yhä enemmän panostuksia. Lisäksi sosiaalista mediaa seuraamalla voi aiempaa helpommin löytää arvomaailmaltaan ja toiminnaltaan omalle organisaatiolle sopivia yhteistyökumppaneita. Somessa yhteisöt voivat kommunikoida yksityisesti tai julkisesti niin kumppaneilleen kuin kilpailijoilleenkin. Kevyt kommentointi ja vitsailu voivat olla oiva keino saada positiivista huomiota yrityksiltä, vaikuttajilta ja yksityishenkilöiltä. Myös vaikuttajamarkkinointi B2B-markkinoinnissa kasvaa. Suomessakin organisaatiot ovat lähteneet nostamaan ‘’vaikuttajia’’ esiin omasta työyhteisöstään edustamaan organisaatiota ja luomaan siitä inhimillisempää kuvaa. Inhimillistämisessä on kyse siitä, että viestit tulevat uskottavammin ja autenttisemmin esiin, kun asioista kertoo oikea ihminen eikä pelkkä organisaation logo. Omia asiantuntijoita ja työntekijöitä sekä heidän arkea ja persoonaa on nostanut esiin ainakin Verohallinto, humoristiseen tyyliinsä uskollisena. 

5. Mikrovaikuttajat. Mikrovaikuttajien suosion ja merkityksen takana on luottamus. Mikrovaikuttajilla seuraajia on yleensä muutamia tuhansia, mutta seuraajajoukko on hyvin sitoutunutta. Seuraajat ovat kiinnostuneita samoista aiheista kuin vaikuttaja, jolloin suhteen on mahdollista muodostua vankaksi ja vuorovaikutteiseksi. Lisäksi seuraajat luottavat vaikuttajiin, jotka puhuvat tietyistä aiheista ilman taustalla olevaa yhteistyötä, eikä mikrovaikuttajia usein tunneta heidän tekemistä kaupallisista yhteistöistään. Järjestöjen kannattaa haarukoida sopivia henkilöitä mikrovaikuttajien joukosta, mikäli tavoitteena on tavoittaa niche-kohderyhmää ja herättää luottamusta järjestöä ja sen toimintaa kohtaan. Valitsemalla kampanjaan monta mikrovaikuttajaa yhden suuren tähden sijaan, voi tavoittaa useita eri kohderyhmiä ja saada enemmän sisältöä samoilla kustannuksilla.

6. Metaversumi. Yksinkertaistettuna: metaversumista puhuttaessa puhutaan yleensä virtuaalitodellisuudesta sekä virtuaalitodellisuuden ja oikean todellisuuden yhteennivoitumisesta. Metaversumia on luonnehdittu myös perinteisen internetin jatkajaksi, Web3.0:ksi ja 3D-muotoiseksi virtuaalimaailmaksi. Metaversumin teknologioita ovat esimerkiksi lisätty todellisuus (AR), virtuaalitodellisuus (VR), tekoäly sekä digitaaliset valuutat ja kryptovaluutat. Teknologiajättien, kuten Metan, odotetaan näyttävän suuntaa metaversumien kehittämisessä. Z-sukupolvi ja sitä seuraava Alfa-sukupolvi elävät ja tulevat elämään metaversumin ympäröimänä lapsuudestaan ja nuoruudestaan asti. Maailmanlaajuisesti näiden sukupolven edustajia on viiden vuoden päästä 2 miljardia, ja järjestöjen on tärkeää saada myös tämä sukupolvi mukaan esimerkiksi lahjoittajina. Täydellistä metaversumia ei ole vielä olemassa, mutta lähimmäksi tätä kokemusta pääsee videopelien maailmassa. Pelaamisen ohessa tapahtuvasta lahjoittamisesta sekä kryptolahjoittamisesta on kerrottu enemmän VaLan aiemmassa uutisessa. Metaversumiin kuuluvat myös virtuaalivaikuttajat, joita on nähty jo Suomessa, ja jotka tulevaisuudessa voivat jossain määrin korvata oikeita vaikuttajia ja heidän kanssaan tehtäviä yhteistöitä. MIELI ry on käyttänyt kanavissaan Myrsky-nimistä digitaalisesti luotua virtuaalista hahmoa, joka heijastaa ja elää sosiaalisessa mediassa todeksi nuorilta saatua dataa. 

7. Tekoäly. Tekoälyn merkitys tulee tänä vuonna yhä kasvamaan. Jo alkuvuodesta laajasti keskustelua on herättänyt tekoälybotti Chat GPT, joka herätti huomiota yksityiskohtaisilla vastauksillaan monilla eri tietoalueilla. Tekoäly on ollut tähän mennessä läsnä some-markkinoinnissa erityisesti mainonnan optimoinnissa ja manuaalisten työvaiheiden automatisoinnissa. Jatkossa sen merkitys tulee korostumaan muun muassa kanavien sisällöissä sekä niiden kuva- ja videotuotannoissa. Tulevaisuuden somessa kuvat ja tekstit saattavat enenevissä määrin olla tekoälyn tuottamia. Tekoäly mullistaa myös mittaamisen sosiaalisessa mediassa. Sen avulla voidaan optimoida ja automatisoida suurten datamäärien analyysiä, minkä lisäksi se mahdollistaa yleisön käyttäytymisen ennakointia. Sen sijaan että pohdittaisiin sitä mitä jo tapahtui, datan ja tekoälyn avulla voidaan etukäteen pohtia, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan. Tämä on ollut arkipäivää jo monella alalla, mutta markkinoinnissa sen merkitys on vasta kasvamassa. Tekoälyn hyödyntämisestä esimerkkinä Brasiliassa luotu chatbot, joka auttaa väkivaltaa kokeneita naisia WhatsApin kautta, ja jonka avulla kerätyn datan kautta chatbotia on käytetty väkivaltaa kokeneiden naisten äänitorvena.

8. TikTok, Instagram Reels, Youtube Shorts. Odotettavissa on, että tulevaisuudessa suurin osa verkkosisällöstä on videomuotoista. Jo tällä hetkellä merkittävä osa sosiaalisessa mediassa vaikuttavista organisaatioista hyödyntää kanavissaan videoita. Ihmisten huomiosta taistellaan yhä useammassa kanavassa jatkuvasti kasvavan sisältömäärän keskellä. Samanaikaisesti ihmisten keskittymiskyky sosiaalisessa mediassa lyhenee lyhenemistään; tällä hetkellä mielenkiinto täytyy herättää 8.25 sekunnissa tai muuten katsojat siirtyvät eteenpäin. Jotta järjestö voi saada äänensä ja viestinsä kuuluviin, tulee sen onnistua kiteyttämään sanomansa lyhyesti ja ytimekkäästi - mieluiten videomuodossa. TikTokin suosio kasvaa edelleen, ja some-kanavien samankaltaistuessa lyhyitä videoita näkee niin ikään Instagramissa, Facebookissa kuin Youtubessakin. Myös LinkedInissä ja Twitterissä pyritään tänä vuonna hyppäämään tukevammin mukaan videosisältöjen maailmaan. Lyhyissä videoissa järjestöt voivat hyödyntää esimerkiksi opettavaista viihdettä (''edutainment''), jossa tietoa jaetaan viihdyttävällä tavalla. Tätä ovat Suomessa toteuttaneet monet järjestöt, kuten Eettisen kaupan puolesta Eetti ry.

9. Valikointi, priorisointi ja pitkäaikaiset yhteistyöt. Sen lisäksi että vaikuttajat toimivat yhä monikanavaisemmin muun muassa pitämällä podcasteja, kirjoittamalla kirjoja ja järjestämällä pr-tapahtumia, he myös valikoivat ja priorisoivat yhteistöitään yhä enemmän. Tämä antaa järjestöille mahdollisuuden tehdä monikanavaista vaikuttajakampanjaa vaikkapa vain yhden vaikuttajan kanssa. Myös järjestöjen tulee valikoida missä kanavissa ollaan aktiivisia, sillä kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti ja rajallisin resurssein. Vaikuttajien kautta voidaan kuitenkin olla läsnä useammallakin alustalla. Monet yritykset ovat viime vuosina solmineet vaikuttajien kanssa vähintään vuoden mittaisia brand ambassador -yhteistyösopimuksia, ja myös vaikuttajat ovat osoittaneet kaipaavansa pidempiaikaisia ja merkityksellisiä yhteistöitä yksittäisten kampanjoiden sijaan. Tämä tulee mahdollisesti yleistymään tänä vuonna myös järjestöjen toteuttamissa vaikuttajayhteistöissä. Näiden lisäksi valikointia tekevät järjestöjen ja vaikuttajien seuraajat; seurattavien tilien laatu tulee korvaamaan määrän eli seurattaviksi valitaan vain kaikista mielenkiintoisinta sisältöä tuottavat tilit. Huomionarvoista on, että ihmiset haluavat myös kohtuullistaa somessa viettämäänsä aikaa.