VM:n selvitys: Varainhankinnan tukeminen valtionavustuksin nähdään harkinnan arvoisena

Tuoreessa selvityksessä tarkastellaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia keinona avustaa ja tukea järjestöjen varainhankintaa. Lisäksi siinä arvioidaan, miten järjestöt voisivat hakea ja saada valtionavustusta, jota ne voisivat käyttää varainhankintaan ja siten varsinaisen toimintansa rahoittamiseen. Keväällä 2021 valtiovarainministeriö julkaisi valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa toimineen järjestöjaoston raportin. Nyt julkaistu selvitys syventää ehdotusta ja tuottaa uutta tietoa valtionavustuslain mahdollisten muutostarpeiden tunnistamista varten. Aiemmin tänä vuonna ministeriö pyysi lausuntoja selvitysluonnoksesta, josta VaLa julkaisi tiiviin koonnin.

Selvityksessä huomautetaan, että varainhankinnan kehittäminen ei vähennä järjestöille myönnettävän julkisen rahoituksen merkitystä. Varainhankintaa pidetään keinona varautua tulevaan ja suunnitella investointeja. VaLa on tästä samaa mieltä, sillä varainhankinnalla kerättyjä varoja pidetään ketterän toiminnan mahdollistajana, mutta toisaalta kaikilla järjestöillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittää ja kasvattaa varainhankintaansa. VaLa onkin vaaliteeseissään todennut, että järjestöille tulee mahdollistaa valinnanvapaus toiminnan rahoituslähteissä. 

Monessa kohtaa selvitystä esiin nostetaan varainhankinnan avustamisen ja tukemisen taloudelliset vaikutukset. Valtionavustuksiin tulisi osoittaa nykyistä enemmän määrärahoja valtion talousarvioissa, mikäli halutaan välttää nykyisten valtionavustusten määrän lasku tai niiden kohdentamisen muuttuminen varainhankinnan tukemisen myötä. Samalla valtionavustukset nähdään yhtenä keinona parantaa tuottavuutta ja saavuttaa sitä kautta säästöjä. Myös varainhankinnan tukeminen ja avustaminen tulisi ensisijaisesti nähdä keinona parantaa tuottavuutta ja vähentää riippuvuutta julkisesta rahoituksesta pitkällä tähtäimellä. VaLa kokee, että tämän saavuttamiseksi julkisen sektorin tulee ottaa suurempi rooli varainhankinnan tukemisen kautta.

Valtionavustustoiminta vaatii uudistamista ja yhdenmukaistamista

Järjestöjen varainhankinnan avustaminen ja tukeminen nähdään yhtenä keinona turvata järjestöjen autonomiaa ja varmistaa niiden toimintaedellytyksiä järjestöjen toimintaympäristön muuttuessa. Myös VaLan vaaliteeseissä korostetaan, että järjestöille tulee taata mahdollisuus turvattuun autonomiseen toimintaan, ja että taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen perustana tulee olla laaja, monipuolinen, pitkäjänteinen ja vakaa rahoituspohja. Tämä on erityisen tärkeää rahoitusjärjestelmän uudistuksen kynnyksellä, jossa valtionavustukset siirretään valtion talousarvioon ja sen myötä poliittisen päätöksenteon alle.

Selvityksessä todetaan, että järjestöille myönnettävät valtionavustukset ja niihin liittyvät käytännöt eroavat toisistaan. Se muodostaa kokonaisuudesta hajanaisen, minkä vuoksi valtionapuviranomaisia suositellaan kehittämään, uudistamaan ja yhdenmukaistamaan käytäntöjä. VaLa on samoilla linjoilla siinä, että valtionavustuksia jakavien ministeriöiden käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen toisi kokonaisuuteen johdonmukaisuutta ja helpottaisi niin järjestöjen kuin valtionapuviranomaisten työtä. 

Arviot varainhankinnan tukemisen keinoista

Kuten VaLa aiemmassa uutisessaan totesi, järjestöt lähtökohtaisesti kannattavat sitä, että niiden varainhankintaa rahoitettaisiin muiden lähteiden lisäksi valtionavustuksilla. Valtionapuviranomaiset sen sijaan suhtautuvat asiaan varauksella ja osin kriittisesti. Samaa mieltä ollaan siitä, että varainhankintaa on kehitettävä tavalla, joka ei lisää järjestöjen välistä eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

Selvityksen loppupuolella kuvataan valtionavustushankkeessa selvitettyjä vaihtoehtoja järjestöjen vakavaraisuuden vahvistamiseksi ja niiden rahoitusaseman helpottamiseksi. VaLa kokosi lyhyet yhteenvedot kaikista keinoista aiempaan kirjoitukseen, joten seuraavassa käydään tarkemmin läpi varainhankinnan keinoja ja arvioita niistä valmiin selvityksen pohjalta.

Ensimmäinen keino ''Yleisavustuksella katettaisiin varainhankinnan alijäämää tappiotakuuna'' voisi rohkaista järjestöjä tekemään varainhankintaa ilman tappion pelkoa. Keino on kuitenkin ongelmallinen, koska valtionavustuksella rahoitettaisiin tappiollista toimintaa. Lisäksi järjestö ei todennäköisesti jatkaisi tappiollista varainhankintaa, eikä varainhankinta myöskään välttämättä muutu tulokselliseksi yrityksistä huolimatta. Järjestöt ja valtionapuviranomaiset arvioivat keinosta saatavan hyödyn alhaiseksi.

Toinen varainhankinnan keino on ''Varainhankinnan kustannukset olisivat avustuskelpoisia tiettyyn enimmäismäärään asti.'' Enimmäismäärä olisi euromääräinen tai prosenttiperusteinen, ja sitä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan porrastaa. Keino voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön tai kokeilla tietyn määräajan. Varainhankinnan enimmäismäärän avustaminen ja tukeminen valtionavustuksella lisäisi järjestöjen mahdollisuutta suunnitella valtionavustuksen käyttöä ja päättää siitä valtionavustuspäätöksen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Keinon arvioidaan olevan hyvä siinäkin tilanteessa, että valtionavustuksiin osoitettavat määrärahat eivät kasva. Järjestöt suhtautuvat positiivisesti tähän keinoon.

Kolmas keino on ''Valtionapuviranomaiset suunnittelisivat hankeavustuksena myönnettävän erityisavustuksen, johon osoitetaan määrärahaa ja jota järjestöt voivat hakea ja saada varainhankinnan käynnistämiseen tai kehittämiseen.'' Keino edellyttäisi määrärahojen osoittamista tämänkaltaisiin valtionavustuksiin ja varainhankinnan määrittelemistä. Järjestöt suhtautuvat myönteisesti hankeavustuksena myönnettävään erityisavustukseen. Sitä pidetään myös läpinäkyvimpänä tapana myöntää valtionavustusta varainhankinnan käynnistämiseen tai kehittämiseen. Riskeinä nähdään valtionapuviranomaisten ja järjestöjen hallinnollisen taakan ja työmäärän lisääntyminen, julkisen talouden realiteetit ja reunaehdot sekä se, että järjestön määrärahatarpeet voivat kasvaa entisestään, mikäli se haluaa jatkaa varainhankinnan tekemistä. Selvityksen mukaan järjestöjen työmäärän välttämiseksi voitaisiin harkita, että varainhankinnan avustamisesta ja tukemisesta muotoillaan valtionavustusohjelma, johon sisällytetään useita valtionavustushakuja ja useiden toimijoiden yhteistyössä toteuttamia hankkeita.

Järjestöt ja valtionapuviranomaiset samaa mieltä tarpeesta syventää yhteistyötä

Molemmat osapuolet korostavat, että järjestöjen ja valtionapuviranomaisten välistä luottamusta vahvistavaa vuoropuhelua tarvitaan lisää. Järjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää valtionavustustoiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa ja tämän tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Myös VaLa pitää tärkeänä, että yhteistyötä syvennetään, ja että tulevia toimenpiteitä suunnitellaan avoimesti ja tiiviisti yhdessä järjestöjen kanssa.

Valtionavustushankkeessa toimiva järjestötyöryhmä arvioi harkinnanvaraisia valtionavustuksia keinona rahoittaa järjestöjen varainhankintaa. Jos valtionavustuksilla voisi jatkossa avustaa ja tukea järjestöjen varainhankintaa, muutos ei koskisi kaikkia järjestöjä, vaan hyöty kohdentuisi niille järjestöille, jotka hakevat ja saavat valtionavustuksia. Työryhmä ei selvittänyt muita keinoja tukea järjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Muita keinoja olisivat esimerkiksi lahjoitusten verovähennyskäytännön laajentaminen ja eri sektoreiden yhteinen lahjoittamiseen ja järjestöjen tukemiseen kannustava viestintä.  Nämä molemmat on mainittu VaLan vaaliteeseissä, sillä ne edistäisivät järjestöjen varainhankintaa ja kehittäisivät suomalaista lahjoituskulttuuria.