Tutkimus: Järjestöillä on vahva usko varainhankinnan tuottojen kasvuun

Taloustutkimus Oy tutki VaLa ry:n ja oikeusministeriön toimeksiannosta järjestöjen tulorahoituksen lähteitä ja varainhankinnan kehitystä. Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024. Siihen haastateltiin 120 yleishyödyllisen yhteisön varainhankinnasta ja taloudesta vastaavaa henkilöä eri toimintasektoreilta. Lataa tutkimuksen koosteraportti

Taloustutkimus kysyi järjestöiltä mitkä varainhankinnan muodot olivat olleet tärkeimpiä ja mihin aiotaan panostaa. Merkittävinä muotoina olivat olleet jäsenmaksut (57 %), kertalahjoitukset (49 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynti (35 %). Vastaavasti järjestöt aikovat panostaa kertalahjoituksiin (41 %) ja säännöllisiin lahjoituksiin (28 %).

Kysyttäessä varainhankinnan euromääräisiä tavoitteita vuodelle 2024 järjestöt näyttävät uskovan vahvasti korkeisiin tuloksiin. Vastausten perustella voidaan arvioida valtakunnalliseksi järjestöjen yksityisrahoituksen kokonaistavoitteeksi yli 1 061 000 000 euroa. Kasvu on lähes kaksinkertainen verrattaessa aiempaan tutkimukseen vuonna 2021, jolloin tavoite oli 530 miljoonaa euroa.

Yhteistyö yritysten kanssa kiinnostaa järjestöjä

Yritysyhteistyö oli tärkeä rahoituksen kannalta 28 prosentille vastaajista ja siihen aikoi panostaa jatkossa kolmasosa vastaajista. Järjestöistä 62 prosenttia kertoi tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman yrityksen kanssa. Yritysyhteistyötä tekevät järjestöt kokivat todennäköisemmäksi, että yritykset tulevat jatkossa hyödyntämään enemmän järjestöjen osaamista ja asiantuntijuutta mm. ostamalla palveluita ja tekemällä sisällöllistä yhteistyötä (70 %). Järjestöt uskoivat myös markkinointi- ja pro bono -yhteistyön lisääntyvän (58 % ja 62 %).

Vastaajajärjestöjen profiili

Haastatellut järjestöt edustivat laajasti järjestökenttää: kehitysyhteistyö, sosiaali-ja terveysala, liikunta ja urheilu, nuoriso- ja kulttuurityö sekä ympäristönsuojelu. 82 % kyselyyn vastanneista järjestöistä oli saanut julkista rahoitusta kuluneen vuoden aikana ja 24 % oli saanut EU-rahoitusta.

• Alle 200 000 euron liikevaihdon/budjetin yhteisöjä oli 29 % haastatelluista.
• Yli 5 miljoonan euron liikevaihto/budjetti oli 18 % vastaajista.
• Henkilöstömäärissä oli eroja seuraavasti: 13 %:lla oli yli 50 palkattua työntekijää ja
  13 %:lla oli alle viisi henkilöä töissä. Yleisin henkilöstömäärä on 5-15 henkilöä (36 %).
• 18 % järjestöistä toimi vapaaehtoisvoimin.

Lisätietoja tutkimuksesta: pääsihteeri Pia Tornikoski, paasihteeri(a)vala.fi