Uusi rahankeräyslaki tuo sujuvuutta lahjoitusten pyytämiseen eri kohteisiin

Valtaosa suomalaisista suhtautuu lahjoittamiseen hyvin myönteisesti ja myös osallistuu hyväntekeväisyyteen. Kolmasosa lahjoittaa satunnaisesti eri keräyksiin tai järjestöille. Yksityisrahoitus eli varainhankinta on noussut järjestöissä entistä tärkeämpään rooliin julkisen rahoituksen tiukentuessa. Uuden 1.3. voimaan tulleen rahankeräyslain tavoitteena on sujuvoittaa lahjoitustoimintaa, ja uusi pienkeräysmuoto aktivoinee erityisesti pieniä ja vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Tuore varainhankinnan opaskirja tuo järjestöjen toiminnan rahoituksen hankkimiseen kattavan ja päivitetyn tietopaketin. 

Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on jatkossa joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä on rahankeräyksen järjestäjän toiminnan sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Ilmoitukseen perustuvan ja alle 10 000 euroa tavoittelevan pienkeräyksen voi järjestää muuhunkin kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta ei kuitenkaan elinkeinotoimintaan tai oikeushenkilön varallisuuden kasvattamiseen.

- VaLa on tyytyväinen uudistetun rahankeräyslain tuomiin helpotuksiin lupaprosessissa. VaLa on jo vuosia tuonut esiin järjestökentän huolen lupaviranomaisen pitkistä käsittelyajoista ja rahankeräyshakemusten epäselvästä tulkinnasta. Tämä on pahimmillaan viivyttänyt keräyskampanjoita tai jopa estänyt ne kokonaan. Toivomme uuden lain tukevan järjestöjen keräystoimintaa paremmin jatkossa, kertoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n puheenjohtaja Nora Huhta.

Tutkimusten mukaan suomalaisten lahjoituspäätöksissä korostuu rahaa keräävän tahon luotettavuus. Uuden rahankeräyslain tavoitteena on sujuvoittamisen lisäksi huolehtia keräysten asianmukaisuuden valvonnasta.

Lisätietoja
Rahankeräyslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190863
Nora Huhta puh. 040 7530250 tai Pia Tornikoski puh. 040 5963763