Koronakriisin taloudelliset vaikutukset järjestöjen toimintaan ovat todennäköisesti mittavia. Tuore selvitys osoittaa, että yksityishenkilöiden ja yritysten tuen vähentymisen myötä kansalaisjärjestöt voivat menettää kymmeniä miljoonia euroja vuonna 2020. Kansalaisjärjestökenttä on suurelta osin unohdettu viime viikkojen julkisissa keskusteluissa. Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry kokosi tietoa, miten poikkeustilanne vaikuttaa voittoa tavoittelemattomien yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan talouteen ja miten rahoitus voitaisiin turvata.
VaLan kyselyyn vastanneiden järjestöjen vuosituotot olivat vuonna 2019 yhteensä yli 100 miljoonaa euroa, josta 52 % muodostui erilaisista yksityisrahoituksen lähteistä. Kyselyyn vastanneista järjestöistä 75 % ilmoitti kassavirran jo nyt häiriintyneen tai uskovat sen häiriintyvän. Järjestöt tarkastelivat vuoden 2020 yksityisrahoituksen budjetointia koronavirustilanteen valossa ja 80 % vastaajista ilmoitti varainhankinnan tulojen jäävän kaikilta osin budjetoidusta. Vastaajista 40 % ilmoitti joutuneensa peruuttamaan varainkeruutapahtumia ja 45 % on luopunut kohtaamisiin perustuvasta varainhankinnasta kuten feissauksesta.
”Valtion tukitoimien pohjalta on syntynyt kuva, että yhteiskunta koostuu yrityksistä ja julkisesta sektorista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kriisi pienentää kolmannen sektorin tuloja karkeasti arvioiden noin 30 miljoonaa euroa tänä vuonna jo pelkästään VaLan jäsenistössä. Tulojen voimakas pienentyminen johtuu yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusten sekä muun varainhankinnan tulojen vähentymisestä”, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.
Koronakriisi vaikuttaa järjestöjen tarjoamiin palveluihin
Kyselyyn vastanneista järjestöistä 45 % ilmoitti pienentävänsä organisaation kaikkia kustannuksia. Henkilöstöä on vähentänyt lomautuksilla tai irtisanomisilla 15 % järjestöistä ja 35 % jättää avoimet työpaikat täyttämättä.
Järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai joissa ei ole riittävästi voimavaroja: järjestöjen koetaan tekevän osan peruspalveluista. Monet järjestöt toimivat sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja sairastuneiden tukemisen parissa.
”Sydänliitto tukee ja auttaa pitkäaikaissairaita, joiden hoito on erittäin tärkeää myös koronatilanteessa. Olemme vähenevillä resursseilla kehittäneet nopeasti ja joustavasti palveluita, joissa käytämme uusia kanavia tavoittaaksemme apua tarvitsevat”, markkinointijohtaja Eeva Hietalahti Sydänliitosta kertoo.
Järjestöihin kohdistuvat negatiiviset talousvaikutukset voivat pitkällä tähtäimellä johtaa siihen, että avuntarvitsijat tulevat kärsimään. Julkisten rahoittajien olisi syytä tarjota joustavuutta järjestöjen avustusvarojen käyttämisessä. Valtio tai kunnat voivat tarjota järjestöille mahdollisuuden muuttaa palveluitaan vastaamaan koronakriisin myötä ilmeneviin tarpeisiin tai kehittää digitalisoituja ratkaisuja asiakkailleen.
”SOS-Lapsikylä avasi vappuaattona lahjoitusvaroilla uuden Apuu-chatin, joka auttaa kotona olonsa turvattomaksi tuntevia alakouluikäisiä. Alkuun viesteihin ovat vastaamassa järjestön ammattilaiset, ja palvelun laajennuttua mukaan koulutetaan vapaaehtoisia. Tähän mennessä olemme käyneet 250 keskustelua 7-12 vuotiaiden lasten kanssa, joiden suurimpia huolenaiheita ovat olleet kaverisuhteet, erilaiset pelot ja huoli omista läheisistä”, kertoo viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen SOS-Lapsikylästä.
VaLan kyselyn mukaan järjestöt ovat pysyneet aktiivisina ja jatkaneet varainhankintaa. VaLa esittää, että järjestöjen kestävän yksityisrahoituksen tukemiseksi ryhdyttäisiin seuraaviin toimiin:
- Laajennetaan verovähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukkoa, mikä kannustaisi erityisesti yrityksiä lahjoittamaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun nykytilanteessa.
- Kevennetään yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotusta vähintään varainhankintaan ja rahankeräyksiin liittyvän tuote- ja palveluostamisen osalta.
Julkisilla toimilla olisi näillä keinoilla tutkitusti kannustava vaikutus, joka ulottuisi myös vuoden 2020 jälkeen ja rohkaisisi yhä useampia järjestöjä varainhankintaan. Järjestöjen vakaan rahoituksen tarve pitkällä aikavälillä lisääntyy. Tätä varten on kehitettävä harkittuja ja kestäviä strategioita koko kansalaisjärjestökentän hyväksi.
TAUSTATIETOA:
- Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry edustaa 60 jäsenjärjestöä, joiden arvioitu toiminnan kokonaisvuosibudjetti on noin 300 miljoonaa euroa, josta yksityisrahoituksen osuus on noin puolet.
- VaLa ry toteutti huhtikuun lopulla jäsenjärjestökyselyn, johon osallistui kolmasosa VaLan jäsenistä. Vastaajat toimivat laajasti eri toimialoilla luonnonsuojelusta ja ihmisoikeuksien puolustamisesta heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen niin kotimaassa kuin kehitysmaissa.
- Kyselyyn vastanneiden järjestöjen kokonaisvuosituotot vaihtelivat 250 000 eurosta 30 miljoonaan euroon ollen keskiarvoltaan hieman yli kuusi miljoonaa euroa.
- Vastanneiden järjestöjen vuoden 2020 yksityisrahoituksen budjetti oli yhteensä 52,6 miljoonaa euroa. Koronavirustilanteen vaikutuksesta johtuen lähes kaikki ilmoittivat, että tulevat jäämään asetetuista tavoitteista. Neljä järjestöä kertoi ennakoivansa vajeen olevan jopa noin 50 % budjetoidusta.
- Eniten tulojen arvioidaan vähentyvän seuraavista lähteistä: tapahtumat 60 %, yksityishenkilöiden lahjoitukset 55 %, yrityslahjoitukset 50 % ja yritysyhteistyö 45 %.
- Vastaajista 40 % ilmoitti peruuttaneensa varainkeruutapahtumia ja 45 % on luopunut kohtaamisiin perustuvasta varainhankinnasta kuten feissauksesta.
- 90 % vastaajista ilmoitti viestivänsä digitaalisesti aina, kun mahdollista ja 40 % kertoi käynnistäneensä uusia varainhankintakampanjoita koronatilanteeseen liittyen. Neljä järjestöä ennakoi varainhankinnan tulojen mahdollisesti kasvavan erityisesti yksityishenkilöiden kertalahjoitusten sekä säätiöiden ja rahastojen avustusten osalta.
Lisätietoja: VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski p. 040 5963763
VaLan hallituksen jäsenet vastaavat kysymyksiin, miten koronavirustilanne on vaikuttanut heidän organisaationsa toimintaan sekä rahoitukseen.
