Tutkimus: Järjestöjen rahoituslähteet monipuolistuneet – EU-rahoitus kasvussa

Järjestöjen varainhankinta on monipuolistumassa, kun ulkomaisen ja EU-rahoituksen osuus sekä yritysyhteistyön merkitys kasvavat. Julkiset avustukset ovat silti tärkeä rahoituslähde suurimmalle osalle järjestöistä. Erityisesti yritysyhteistyö kiinnostaa järjestöjä, ja sen merkitys tulee lisääntymään. Järjestöt myös viestivät entistä enemmän toimintansa tuloksista. 

Taloustutkimus selvitti toukokuussa 2018 järjestöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 2016 ja 2014. Kyselyyn osallistui 122 järjestöä. 

Tutkimuksessa selvisi, että järjestöt hakevat entistä enemmän yksityistä rahoitusta. Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen tavoite on hieman kasvanut vuodesta 2016 ja yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Järjestöt ovatkin panostaneet aiempaa enemmän omaan varainhankintaan kertalahjoitusten, yritysyhteistyön ja jäsenmaksujen kautta. 

”Panostaminen yksityisrahoitukseen näkyy tuloksissa. Tästä ei saisi rangaista järjestöjä: aktiivisuus varainhankinnassa ei saa johtaa leikkauksiin valtionavustuksesta. Tästä on ollut merkkejä ilmassa,” erityisasiantuntija Petri Heikkinen Olympiakomiteasta toteaa.

Byrokratia aiheuttaa ongelmia 
Järjestöistä 92 prosenttia saa julkista avustusta ja noin kolmannes haastatelluista järjestöistä on saanut rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Merkittävin ulkomaisen rahoituksen lähde on Euroopan unioni. Vuoden 2016 tapaan järjestöt panostavat eniten kertalahjoituksiin, yritysyhteistyöhön ja jäsenmaksuihin. Nämä kuuluvat myös tärkeimpiin lahjoitus- ja tukimuotoihin. Tulevana vuonna järjestöt aikovat panostaa erityisesti sponsorointiin ja yritysyhteistyöhön.  

Aiempaa useampi järjestö, lähes 70 prosenttia, on kokenut ongelmia viime vuoden aikana julkisen avustuksen hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan avustuksen hakemisen monimutkaisuus ja työläys. Muutos on merkittävä. Vuonna 2014 haasteita raportoi vain kolmasosa järjestöistä. Uutta on kokemus siitä, ettei rahoittaja ymmärrä järjestöjen työn luonnetta. Tästä raportoi jopa 15 prosenttia järjestöistä. Aiempina vuosina luku on ollut lähellä nollaa. 

”Osin tulokset selittyvät EU-rahoituksen kasvulla. EU-hakujen prosessit ovat pitkiä ja haku ja raportointi työlästä. Se ei silti selitä kaikkea, vaan esimerkiksi veikkausvoittovaroja jakavan STEA:n avustus-, raportointi- ja seurantajärjestelmät koetaan myös aiempaa byrokraattisempina. On muistettava, että mitä hankalampia haku- ja raportointiprosessit ovat, sitä enemmän ne ovat pois varsinaisesta työstä. Siksi asiaan pitäisi puuttua pikaisesti.”, muistuttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n järjestöpäällikkö Riitta Kittilä.

Asiaan on tulossa helpotusta syksyllä 2018 kun yksityistä varainkeräystä helpottava rahankeräyslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakiuudistusta pidetään erittäin tärkeänä varainhankinnan kehittämisen kannalta. 

Tuloksista kerrotaan aiempaa enemmän
Tutkimukseen osallistuneet järjestöt viestivät toimintansa tuloksista lahjoittajille ja kumppaneille aiempaa enemmän. Suosituimpia viestintäkanavia ovat toiminta- ja vuosikertomukset sekä omat verkkosivut, joiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Myös sosiaalinen media on entistä merkittävämmässä asemassa. 

”Aktiivinen tiedottaminen on sekä rahoittajien että järjestöjen etu. Se lisää tietoisuutta järjestöjen työn tuloksista ja edistää näin luottamusta sekä yksityistahojen arvokasta tukea ”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä. 

Kooste tutkimuksen tuloksista (pdf)
Taloustutkimus toteutti toukokuussa kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) toimeksiannosta. Yhteistyökumppaneina olivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry, Suomen Olympiakomitea, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2016.  Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten rahankeräysluvan omaavien ja varainhankintaa harjoittavien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoituksen kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä julkisen sekä yksityisrahoituksen osalta. Yhteensä haastateltavia järjestöjä oli 122.