VaLan vaikuttamistyö keväällä 2024

VaLa julkaisi viime vuonna ensimmäistä kertaa koonnin tekemästään vaikuttamistyöstä. Sen voi lukea täältä. Keväällä 2024 VaLassa ovat olleet pinnalla erityisesti kansalaisjärjestöstrategia, lahjoittaja-, järjestö- ja yritystutkimukset sekä rahapelijärjestelmän uudistaminen. EU-vaalivaikuttamista VaLa teki erityisesti European Fundraising Association EFA:n jäsenenä.

Kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen eteneminen

Oikeusministeriön Kansalaisjärjestöstrategia käynnistyi vuoden 2023 lopussa. Työryhmä valmistelee kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja osallisuutta tukevaa strategiaa ja sen toteuttamista. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski osallistui työryhmän kokoukseen 17.1. esitellen mm. varainhankinnan nykytilaa ja tulevaisuuden skenaarioita. Helmikuussa hanke avasi verkkokeskustelun hallinnon ja järjestöjen välistä vuoropuhelua varten. VaLa osallistui verkkokeskusteluun aktiivisesti. Harmillisesti hallinnon osallistuminen jäi vaatimattomaksi. Lue lisää VaLan uutisesta.

Muutamia poimintoja VaLan verkkokeskusteluun osallistumisesta:

• Yksittäiset keinot eivät paranna järjestöjen mahdollisuuksia yksityisen rahoituksen hankintaan. Suomessa järjestökentän rahoitus on perinteisesti nojannut vahvasti julkiseen rahoitukseen eli mm. valtiolta ja kunnilta saataviin avustuksiin. Julkisen talouden heikentyminen asettaa paineita järjestöjen rahoituksen hankkimiseksi yhä enemmän yksityisrahoittajien suunnalta ja muutos vie aikaa.
• Varainhankinnan kustannukset valtionavustusten käyttöön hyväksyttävinä kustannuksina olisi erittäin toivottu muutos. Se selkeyttäisi järjestöjen eri toimintojen talousraportointia ja mahdollistaisi investoinnit varainhankinnan käynnistämiseen ja kehittämiseen matalammalla kynnyksellä, vaikka riskien kartoittaminen onkin huomioitava.

20. maaliskuuta Helsingissä järjestetyssä Kansalaisjärjestöakatemiassa oli teemana kansalaisjärjestöstrategia. VaLa osallistui päivään, jossa oli ohjelmassa mm. kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen puheenvuoro, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Allianssin ja Olympiakomitean edustajien paneelikeskustelu sekä osallistujien väliset keskustelut eli dialogit. VaLa toi dialogissa esiin varainhankintaan liittyviä haasteita, kehitysehdotuksia ja tulevaisuuden näkökulmia.

Kesäkuussa julkaistiin kansalaisjärjestöstrategian periaatepäätös, jossa linjattiin miten valtioneuvosto kehittää kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. VaLa julkaisi kesäkuussa näkemyksensä periaatepäätöksestä, voit lukea sen täältä.

Poimintoja VaLan näkemyksistä:

• Keinoja lahjoituskulttuurin kehittämiseen ei lahjoitusten verovähennysuudistuksen lisäksi kansalaisjärjestöstrategiassa juuri esitetä.
• On tärkeää lisätä virkahenkilöiden osaamista varainhankintaan liittyvistä toimista ja kustannuksista, jotta vältytään epäselvyyksiltä ja tarpeettoman työmäärän lisääntymiseltä niin järjestöjen kuin virkahenkilöiden näkökulmasta.
• Rahoitusjärjestelmän muutos on järjestöille suuruudeltaan perustavanlaatuinen, joten nopeita voittoja yksittäisillä keinoilla ei voida odottaa. Kansalaisjärjestöstrategiassa mainituille toimenpide-ehdotuksille tulee ehdottomasti saada myös poliittisten päättäjien tuki, jotta muutoksia voidaan saada aikaan jo tämän hallituskauden aikana ja sitä kautta paikata valtionavustusten leikkausten jättämiä aukkoja.

Peruspankkipalvelut ja luottolaitoslainsäädäntö

Maaliskuussa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla valmistui arviomuistio peruspankkipalveluista ja luottolaitoslainsäädännöstä. Arviomuistiossa kartoitettiin sääntelyn ajantasaisuutta, lainsäädännön muutostarpeita ja mahdollisia muita toimenpidevaihtoehtoja. VaLa antoi arviomuistiosta lausunnon. VaLa painotti lausunnossaan mm. seuraavia asioita:

• Yhteiskunnallisesta näkökulmasta yhdistysten pankkipalveluita koskevat haasteet voivat nousta merkittäväksi rajoitteeksi tai pahimmassa tapauksessa jopa esteeksi kansalaistoiminnalle.
• Pankkipalvelujen hinnoittelussa tulisi huomioida erikseen yhdistykset ja säätiöt, jotta pankkipalvelujen saatavuus erityisesti pienten yhdistysten osalta ei vaarantuisi.
• VaLa toivoo luottamuksen järjestösektoria kohtaan lisääntyvän keskustelujen ja ymmärryksen lisääntyessä. Viestinnän osalta VaLa toivoo ymmärrettävää ja helposti lähestyttävää ohjeistusta yhdistyksille, josta voisi jakaa tietoa kattojärjestöjen ja yhteistyöverkostojen kautta suomalaisille yhdistystoimijoille.
• VaLan mielestä peruspankkipalvelujen, joita pankkien on tarjottava kuluttajille, tulisi olla myös yhdistysten ja säätiöiden saatavissa. 

Järjestö-, lahjoittaja- ja yritystutkimukset antoivat tärkeää tietoa järjestöjen varainhankinnan toimintaympäristöstä

VaLa ja Oikeusministeriö toteuttivat maalis-huhtikuussa järjestötutkimuksen, jossa haastateltiin 120 järjestöä eri sektoreilta. Tutkimuksessa selvitettiin järjestöjen tulorahoituksen lähteitä ja varainhankinnan kehitystä. Tutkimuksen mukaan järjestöillä on vahva usko varainhankinnan tuottojen kasvuun. Oikeusministeriö sai tutkimuksesta arvokasta tietoa kansalaisjärjestöstrategiatyöhön. VaLalle tutkimuksesta tärkeitä tietoja ovat mm. varainhankinnan kehittämisen haasteet, tärkeimmät varainhankinnan muodot sekä järjestöjen kannattamat varainhankinnan toimintaedellytysten kehittämistavat. Lue lisää VaLan uutisesta.

Järjestötutkimuksen lisäksi VaLa toteutti sisarjärjestöineen (Giva Sverige, ISOBRO & Fundraising Norge) ensimmäistä kertaa pohjoismaisen lahjoittajatutkimuksen, jonka tulokset julkistettiin huhtikuussa VaLan ja sisarjärjestöjen jäsenille. Tutkimuksen mukaan lahjoittaminen kiinnostaa suomalaisia ja 59 prosenttia vastaajista oli osallistunut hyväntekeväisyyteen viimeisen kahden kuukauden aikana. Tästä huolimatta suomalaiset lahjoittavat rahaa selvästi nihkeämmin kuin norjalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset. Lue lisää VaLan tiedotteista: Tiedote Suomen tuloksista ja tiedote pohjoismaisista tuloksista. Muun muassa Yle kirjoitti aiheesta uutisen: Vain joka kymmenes lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen säännöllisesti: lahjoitussumma selkeästi naapurimaita pienempi.

Pohjoismainen lahjoittajatutkimus antoi paljon uutta pohdittavaa VaLalle ja koko suomalaiselle järjestökentälle. Jotta kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia hakea ja saada yksityistä rahoitusta voidaan parantaa, tulee kehittää suomalaista lahjoittamisen ja antamisen kulttuuria. Tämä vaatii julkisen sektorin, yrityssektorin ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä. Lahjoituskulttuuria voidaan vahvistaa mm. verotuksen keinoin ja yhteisellä kansalaisille suunnatulla viestinnällä. VaLa jatkaa lahjoittamisen kulttuurin kehittämistä TekojenTiistai ja Hyvä testamentti -hankkeiden muodossa sekä nostamalla esiin erilaisia keinoja viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

Toukokuussa julkaistiin kevään kolmas tutkimus, jonka kohderyhmänä olivat pk-yritykset. Taloustutkimus sisällytti Business Telebus -yrityshaastatteluihin muutaman kysymyksen liittyen hyväntekeväisyyteen lahjoittamiseen sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön. Tutkimuksen mukaan yli puolet (53 %) pk-yrityksistä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Suurimmaksi esteeksi yritykset ilmoittivat huonon taloudellisen tilanteen. Lue lisää VaLan tiedotteesta.

VaLan näkemys hallituksen päätökseen lahjoitusvähennyksen uudistamisesta

Huhtikuun lopussa 25.4. pääministeri Petteri Orpon kehysriihessä päätettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Päätös vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan, mutta valitettavasti se ei ole koko järjestösektorille tasapuolinen. VaLa jakoi aiheesta näkemyksensä sekä jäsenilleen että suurelle joukolle kansanedustajia. Lue kannanotto kokonaisuudessaan. VaLan jäsenet kirjoittivat aiheesta mielipidekirjoituksia: Verovähennys myös kansainvälisiin lahjoituksiin sekä Lahjoitusten verovähennysoikeus tulee laajentaa koskemaan ympäristönsuojelua. Näiden jälkeen HS kirjoitti aiheesta artikkelin: Hallitus jättää ympäristö- ja kehitys­apu­järjestöt vero­vähennyksen ulko­puolelle, järjestöt harmissaan. Tämän jälkeen Vihreiden kansanedustajat ottivat asiaan kantaa: Verovähennysoikeuden on koskettava kaikkia kansalaisyhteiskunnan sektoreita.

Rahapelijärjestelmän uudistaminen yleishyödylliset yhteisöt huomioiden

VaLa järjesti helmikuussa jäsenilleen keskustelutilaisuuden rahapelijärjestelmän uudistamisesta ja sen tuomista mahdollisuuksista, jossa esiteltiin mahdollisuuksia uudenlaiselle rahoitusmuodolle ja käytiin siitä aktiivista keskustelua. Toukokuussa VaLa lähetti sisäministeriön Rahapelijärjestelmäuudistus-hankkeelle kannanoton, jossa esitetään, että rahapelijärjestelmän uudistamista tulisi selvittää suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen mahdollistamisen näkökulmasta. Ministeriön työryhmältä toivotaan, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelitoimijat, jotka käyttävät tai jakavat tuotot yleishyödylliseen toimintaan. Sisäministeriö on julkaissut VaLan kannanoton hankesivuilla. Lue lisää VaLan uutisesta. VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski ja Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kirjoittivat aiheesta myös mielipidekirjoituksen mm. Kauppalehteen: Uusia keinoja käyttöön järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.

VaLa ehti keväällä juhlistaa myös 20-vuotista taivaltaan Juhlaseminaarissa, johon kutsuttiin VaLan jäseniä ja tärkeimpiä sidosryhmiä. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja mm. oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timoselta, Saksan varainhankintayhdistyksen puheenjohtaja Martin Georgilta sekä professori Michael Meyeriltä. Kiitos kaikille osallistuneille!