VaLan vetoomus päättäjille liittyen uudistettavaan rahapelijärjestelmään

Sisäministeriössä valmisteilla oleva uuden rahapelijärjestelmän lainsäädäntö tuo suuren muutoksen suomalaiseen rahapelaamiseen. Valitettavasti uudistuksessa on kuitenkin jäänyt huomiotta yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan ja rahoitukseen liittyviä näkökulmia.

Suomalaiset auttavat pelaamalla

Viime vuosien muutokset suomalaisissa rahapeliyhtiöissä ja niiden tuottojen ohjautumisessa eivät ole vaikuttaneet kuluttajien mielikuvaan siitä, että pelaamalla voidaan tukea hyväntekeväisyyttä. Joka toinen vuosi toteutettavassa laajassa Hyväntekeväisyysraportissa (Taloustutkimus Suomi Tänään – Hyväntekeväisyys, n=3111) tutkitaan suomalaisten tapoja osallistua hyväntekeväisyyteen.

Yhtenä vastausvaihtoehtona kyselyssä on ollut ''Pelaamalla pelejä, joiden tuotoista osa käytetään hyväntekeväisyyteen''. Tätä tapaa on suosinut 15–20 prosenttia vastaajista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavan mieluisuus korostuu merkittävästi 45–79-vuotiaiden keskuudessa. Vuoden 2024 tuloksissakin osallistumisen tapa nousee korkealle lukuisten vaihtoehtojen joukosta:

• Lipaskeräys 17 %
• Lahjoitus keräystilille 16 %
• Pelaamalla pelejä, joiden tuotosta osa menee hyväntekeväisyyteen 9 %
• Pullonpalautusrahojen lahjoittaminen tietylle järjestölle automaatilla 7 %
• Ostamalla/lunastamalla arvat, joissa palkintojen voittomahdollisuus (ns. tavara-arpajaiset) 7 %
• Lahjoitus Ottopisteellä 1 %

Vetoamme siihen, että uuden lain tulisi huomioida rahapelien toimeenpanomuotona erikseen matalariskiset pelimuodot (kuten arvat, bingot ja tavara- ja/tai raha-arpajaiset), joiden tuottamaa voittoa jaetaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan. Päättäjät voisivat näin varmistaa, että pelitarjoamaa on jatkossakin niille, joille on tärkeää pelituottojen ohjautuminen hyväntekeväisyyteen.

 
Miten suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa rahoitetaan?

Lakiehdotuksen toimilupaesitys antaa mahdollisuuden niin kotimaisille kuin kansainvälisille peliyhtiöille tarjota tiettyjä rahapelejä suomalaisille. Nykyisellään lakiesitys määrittää Suomen valtioksi, jossa ei olisi tulevina vuosina yhtäkään pelitoimijaa jakamassa tuottojaan yleiseen hyvään.

Suomen tulisi ottaa oppia muista Euroopan maista, joiden lainsäädännössä on erikseen huomioituna luotettavat pelitoimijat, jotka toimeenpanevat matalariskisiä pelejä sekä jakavat mahdollista voittoaan yleishyödylliseen toimintaan ja näin tukevat järjestöjen työtä. Muun muassa Ruotsin toimilupajärjestelmään on luotu näille toimijoille oma luokitus (charity lottery), ja pelitoimijat jakavat vuosittain yli 140 miljoonaa euroa erilaisille järjestöille.

Muiden maiden malleissa yleishyödylliseen toimintaan voittoa jakavien organisaatioiden toimilupiin on asetettu erilaisia reunaehtoja mm. pelaamisen rajoituksiin, pelivoittojen jakoon sekä vuosituottojen jakamiseen. Nämä pelijärjestäjät on myös huomioitu lisenssi- ja muiden maksujen kevyemmässä hinnoittelussa tai verovapautena.

Lakiesityksessä on kuvattu asioita, joita peliorganisaation edellytetään ilmoittavan toimilupaa hakiessaan. Organisaation mahdollisen voiton käyttämisen ilmoittaminen ei ole näiden asioiden joukossa. Pelitoimijan voiton käyttötarkoituksen selvittäminen olisi valtiolta vastuullisuusteko; pelejä toimeenpanevien tahojen kohdalla tulisi huomioida erikseen ja myönteisesti toimijat, jotka jakavat voittoa yleiseen hyvään.

Vetoamme siihen, että nyt otetaan käyttöön hyviä keinoja kehittää yleishyödyllisten toimijoiden yksityisrahoituksen mahdollisuuksia, joilla julkisen rahoituksen vähenemisestä johtuvaa rahoitusvajetta saadaan korvatuksi. Uudistettavaan rahapelilakiin olisi aito tilaisuus luoda malli, joka tukee monimuotoisen järjestökentän rahoitusta ja sitä kautta koko yhteiskuntaa.