Tiedote 18.4.2024: Tutkimuksen mukaan suomalaiset lahjoittavat rahaa muita pohjoismaalaisia nihkeämmin

Ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ovat selvästi suomalaisia innokkaampia lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Tämä käy ilmi tuoreesta lahjoittajatutkimuksesta, joka toteutettiin neljässä Pohjoismaassa. Erityisesti säännöllisen lahjoittamisen, kuten kuukausilahjoittamisen, taso on Suomessa merkittävästi muita maita alhaisempi.

Suomalaisista 42 prosenttia kertoo lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen satunnaisesti tai säännöllisesti. Muissa Pohjoismaissa osuus on noin 60 prosenttia. Tutkimuksen mukaan suomalaiset suosivat satunnaisia lahjoituksia eri järjestöille (28 %), kun taas säännöllisesti yhdelle tai useammalle järjestölle lahjoittaa vain joka kymmenes (11 %). Muissa Pohjoismaissa säännöllisesti järjestöjä tukevien osuus väestöstä on noin 30 prosenttia.

”Suomen eroja naapurimaihin voivat selittää esimerkiksi yleinen taloudellinen tilanne, lainsäädännölliset erot liittyen rahankeräyksiin sekä lahjoittamisen perinteet ylipäätään. Tulosten valossa muiden Pohjoismaiden saavuttaminen näyttäisi olevan Suomen osalta melko kaukana, mutta toisaalta tutkimus paljastaa millainen potentiaali meilläkin on”, kuvailee VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Tuloksista huolimatta monilla Suomessa toimivilla hyväntekeväisyysjärjestöillä on jo vankka joukko sitoutuneita tukijoita, jotka lahjoittavat rahaa säännöllisesti ja mahdollistavat näin järjestöjen työn jatkuvuutta.

’’WWF:n pitkäjänteisen suojelutyön toteuttaminen on olennaisesti riippuvaista yksityishenkilöiden säännöllisestä tuesta. Kuukausilahjoittajien eli kummien sekä kertalahjoittajien antama tuki on meille elintärkeää, sillä yli puolet toiminnan rahoituksesta tulee juuri yksityisiltä ihmisiltä. Kummien antama tuki muodostaa ennustettavan, noin 75 prosentin osuuden yksityisvarainhankinnan tuloista. Tämä tukimuoto mahdollistaa suojelutyömme laajan vaikuttavuuden ja varmistaa sen pitkäjänteisen jatkumisen.’’ kertoo yksityisvarainhankinnan johtaja Tarja Hakala WWF:ltä, joka on yksi VaLan yli 80 jäsenyhteisöstä.

Lahjoituskulttuurin muutos vaatii toimia

Tutkimuksen mukaan myös lahjoituskohteissa on eroja: suomalaisten ylivoimaisesti yleisin lahjoituskohde nyt ja tulevaisuudessa on heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kotimaassa. Joulu-tammikuun aikana lahjoittaneista suomalaisista lähes 40 prosenttia oli lahjoittanut kyseiseen kohteeseen. Muissa Pohjoismaissa vastaava osuus vaihteli Ruotsin 13 prosentista Tanskan 27 prosenttiin. Kotimaassa auttamisen sijaan muissa maissa yleisempää oli lahjoittaa humanitaariseen apuun ja katastrofikeräyksiin. Tiedusteltaessa mahdollisia avustuskohteita tulevaisuudessa nousee suomalaisilla jälleen esiin kotimaassa olevien auttaminen (47 %) selvästi enemmän kuin muissa maissa (24–33 %).

”Kokonaiskuvassa tulosten takana voivat olla maiden väliset erot lahjoituskulttuurissa. Suomessa julkiselta sektorilta tulevan rahoituksen merkitys järjestöille on perinteisesti ollut yksityistä rahoitusta, kuten lahjoituksia, suurempi. Yksi Suomen erottumista muista Pohjoismaista selittävä tekijä saattaa olla lahjoitusten verovähennyskäytäntöjen erot”, pohtii Pia Tornikoski.

Suomessa vain yritykset voivat saada verovähennyksiä lahjoituksista hyväntekeväisyyskohteisiin, kun taas muissa Pohjoismaissa tämä oikeus on myös kansalaisilla. Suomessa verovähennyksen voi saada vain lahjoituksesta tieteeseen, taiteeseen tai suomalaiseen kulttuuriperinteeseen eli suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet ovat vähennysoikeuden ulkopuolella. Esimerkiksi Tanskassa verovähennyksen saavat sekä yritykset että kansalaiset lahjoituksesta yleishyödylliseen toimintaan.

”Verovähennysoikeuteen mahdollistavien lahjoituskohteiden laajentaminen on meilläkin suotavaa varsinkin, kun järjestöjen julkista rahoitusta leikataan. Nykyhallitus esittääkin, että lahjoitusvähennykseen lähivuosina tehtävä uudistus koskisi myös yksityishenkilöitä ja muun muassa nuoriso -, liikunta -, urheilu- ja lapsijärjestöille tehtäviä lahjoituksia”, Tornikoski kiittää.

Vaikka eroavaisuuksia Suomen ja muiden Pohjoismaiden väliltä löytyy, on yksi merkittävä tulos yhdenmukainen kaikissa. Vain joka kymmenes vastaa tulevaisuuden lahjoituskohteista kysyttäessä, ettei todennäköisesti lahjoittaisi mihinkään kohteeseen.

Lisätietoja:
Lataa Pohjoismaiden Lahjoittajatutkimuskooste (esitys 18.4.2024 'Exploring Nordic Generosity' -webinaarissa) sekä Lahjoittajatutkimustulokset Suomen osalta (YouGov 2024).
VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski p. 040 5963763

YouGov toteutti Lahjoittajatutkimuksen 22.-31.1.2024 VaLa ry:n, ISOBRO:n, Fundraising Norge:n ja Giva Sverige:n toimeksiannosta. Siihen vastasi noin 1000 yli 18-vuotiasta kustakin maasta ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan mukaan vastaamaan väestörakenteita. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin n. ± 3,0 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen on mahdollistanut tuki Vipps Mobilepay:ltä.