19.02.2019
Laajennettu verovähennysoikeus kannustaisi yrityksiä lahjoittamaan järjestöille
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä järjestöt tekevät tärkeää työtä: niiden toiminta on osallistavaa, laaja-alaista ja usein valtakunnallista. Kyselyyn vastanneiden päättäjien arviot järjestöjen julkisen rahoituksen tulevaisuuden kehityssuunnasta jakavat kuitenkin mielipiteitä. Yli kaksi viidestä vastaajista oli sitä mieltä, että järjestöjen julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhtä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta.
Selvityksen mukaan suomalaispäättäjien mielestä kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Päättäjien mielestä järjestöt paikkaavat julkisen sektorin toimintaa tuottamalla palveluita sellaisilla sektoreilla, joissa yhteiskunta ei toimi tai niissä ei ole riittäviä voimavaroja.
Nykyisessä talousnäkymässä ja erityisesti julkisen rahoituksen mahdollisuuksien tiukentuessa päättäjien taholta edellytetään toimia, joilla vahvistetaan yleishyödyllisten yhteisöjen yksityisrahoituksen edellytyksiä. Valtaosa selvitykseen vastanneista päättäjistä katsoo valtiovallan roolin tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Rooli koetaan myös tärkeäksi yritysten kannustamisessa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
Yrityksillä on kasvava halu tehdä lahjoituksia ja tukea kolmatta sektoria. Lahjoittaminen onkin yksi luontevista tavoista osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Verohallinnon tilastojen mukaan yritysten ja yhteisöjen ilmoittamat lahjoitussummat ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yritysten ja yhteisöjen lahjoitusvähennyksen ylärajan nosto 50 000 eurosta mahdollistaisi aiempaa suuremmat lahjoitukset ja sitä kautta lahjoitusten saajien pitkäjänteisen ja vaikuttavamman toiminnan.
Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen
Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, jos tarkastellaan lahjoituskohteita. Lahjoitukset tieteelle, taiteelle ja kulttuurille sekä yliopistoille on osin verovähennyskelpoisia. Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisessa tulisi huomioida, että se mahdollistaa vähennyskelpoiset lahjoitukset yhä useammalle taholle.
Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen sekä katastrofiapu eivät oikeuta verovähennykseen. Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä uuden rahankeräyslain myötä luvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan.
Lähes kaksi kolmasosaa selvitykseen vastanneista järjestöistä pitää hyvänä julkisena toimena yksityisrahoituksen kehittämiseen lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista. Noin puolet kyselyyn vastanneista päättäjistä kannattaa lahjoituskulttuurin tukemista verotuksella. Hieman yli puolet (56 %) kannattaa yritysten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista.
Järjestöjen mielestä hyviä toimia julkiselta taholta yksityisrahoituksen kehittämiseen olisivat esimerkiksi rahankeräyslainsäädännön kehittäminen byrokratiaa vähentämällä (82 %). Kuluvalla hallituskaudella asetetun rahankeräyslainsäädännön on suunniteltu tulevan voimaan syksyllä 2019 ja muun muassa näiden muutosten toivotaan kehittävän yhteisöjen rahankeräyksien toimivuutta sekä edistävän lahjoittamiskulttuuria ja näin järjestöjen tehokasta toimintaa Suomessa.
Taloustutkimus toteutti vuonna 2018 kaksi kyselytutkimusta Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry:n, Olympiakomitean, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksiin haastateltiin yhteensä 78 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden edustajaa sekä 122 rahankeräysluvan omaavan yhteisön varainhankinnasta vastaavaa henkilöä. Lisäksi European Fundraising Association (EFA) toteutti vuonna 2018 selvityksen lahjoitusten verovähennysoikeuksista 16 maassa.