TIEDOTE: Päättäjien halu parantaa kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on vahvistunut

Kansalaisjärjestöt nähdään merkittävinä yhteiskuntaa tukevina palveluntuottajina, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Tulevassa hallitusohjelmassa tulee olla kirjaus kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamisesta, toteaa 90 prosenttia tutkimukseen haastatelluista kansanedustajista, puoluesihteereistä ja ministeriöiden virkahenkilöistä. Tätä mieltä olevien vastaajien määrä on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä neljän vuoden takaisesta selvityksestä. 

Kansalaisjärjestöjen toimintaa pidetään aiempaa merkityksellisempänä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kyselyn vastaajat näkevät järjestöjen toimivan demokraattisen yhteiskunnan perustana, ja niiden rooli korostuu palvelujen ja matalan kynnyksen toiminnan tuottajina. Kansalaisjärjestöt tarjoavat ihmisille myös osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja vapaaehtoistoiminta tukee monin tavoin sosiaalista hyvinvointia.

Vuoden 2024 alussa siirrytään uuteen malliin järjestöjen julkisessa rahoituksessa. Puolet kyselyn vastaajista (50 %) katsoo, että valtionavustusten taso tulee säilyttää ennallaan verotulojen tai valtionyhtiöiden voittojen tilanteesta riippumatta. Muita selvästi vahvemmin tätä mieltä ovat kansanedustajat. Sen sijaan yli kaksi viidestä (45 %) kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että valtionavustusten tasoa tulee madaltaa, mikäli verotulot tai valtionyhtiöiden voitot pienenevät. Tulevaisuudessa on tärkeää, mutta haastavaa varmistaa kansalaisjärjestöjen valtionavustusten pitkäaikainen ennustettavuus ja ylivaalikautinen jatkuvuus.  Parlamentaarinen yhteistyö asiassa korostui kaikkien vastaajaryhmien vastauksissa. 

– Olen iloinen siitä, että päättäjät näkevät järjestöjen roolin yhteiskunnassamme yhä tärkeämpänä. Olisi hyvä, että se näkyisi konkreettisesti järjestöjen saatavilla olevassa julkisessa rahoituksessa, autonomian suojelussa ja oikea-aikaisten osallistumismahdollisuuksien varmistamisessa. Tämä on aivan keskeinen kysymys järjestöjen tulevaisuuden kannalta, sanoo kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Kyselyn vastaajat pitävät julkisen hallinnon roolia melko tärkeänä kansalaisten ja yritysten lahjoituskulttuurin kehittämisessä. Keskeisiksi keinoiksi nähdään viestintä ja eri toimijoiden yhteistyön lisääminen. Lisäksi noin puolet vastaajista pitää lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista tärkeänä. 

- Yleishyödylliseen toimintaan tarkoitetun julkisen rahoituksen kehityssuunta huolestuttaa järjestöjä. Siksi on erittäin tärkeää, että mahdollisimman nopealla aikataululla luodaan kannustavia työkaluja järjestöjen rahoituspohjan laajentamiseen ja varainhankinnan kehittämiseen, toteaa Vastuullinen Lahjoittaminen VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski.

Yhteistyön ja järjestöjen autonomian merkityksen koetaan kasvavan
 
Lähes kaikki vastaajat pitävät erittäin tai melko merkittävänä, että valtionavustustoiminnan kehittämisessä viranomaiset yhdenmukaistavat ja selkeyttävät avustuskäytäntöjään sekä keventävät haku- ja raportointiprosessien byrokratiaa. Vastaajat kannattavat hyvin yksimielisesti sitä, että viranomaiset määrittelevät järjestöjen kanssa yhteistyössä kriteereitä muun muassa arviointiin ja vastuullisuuteen. Suurin osa kyselyn vastaajista korostaa järjestöjen autonomiaa: järjestöjen tulisi voida päättää itsenäisesti ja ilman rahoittajan tai ulkopuolisen toimijan vaikutusta organisaationsa toimintaa ja tavoitteita koskevista asioista.

- Selvityksessä kuvastuu järjestökenttään kohdistuvien odotusten muutos. Käytännössä kaikki vastaajat pitävät järjestöjä tärkeinä, mutta eri sektoreiden väliset raja-aidat pehmenevät. Keskinäinen yhteistyö järjestöjen, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä tulee korostumaan, sanoo vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu Fingosta.

 
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus 29.11.2022-31.1.2023 Fingon, KANE:n, SOSTE:n ja VaLan toimeksiannosta. Sitä varten haastateltiin yhteensä 42 kansanedustajaa, puoluesihteeriä ja ministeriöiden virkahenkilöä. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2014 ja 2018, mutta niiden sisältö sekä haastateltavien määrä poikkeavat uusimmasta tutkimuksesta, joten vertailua ei voi kaikilta osin tehdä. Tutustu tutkimusraportin koosteeseen Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle (pdf).