VaLan lausunto selvityksestä sote-järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoja alkuvuodesta selvityshenkilö Mika Pyykön selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. Lausuntoihin voi tutustua täällä.

Selvitys alkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lähtökohdista sisältäen mm. keskeisen lainsäädännön ja avustuskokonaisuuden kehittymisen kuvauksen. Tämän jälkeen avataan järjestöjen sekä niiden yhteistyötahojen ja muiden sidosryhmien näkemyksiä, jotka perustuvat selvityshenkilön toteuttamaan järjestökyselyyn, kuulemistilaisuuksiin, järjestöryhmätapaamisiin ja sidosryhmähaastatteluihin.

Selvityshenkilön ehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto A:n tarkoituksena on avustusjärjestelmän uudistaminen niin, että se luo lähtökohdat yleishyödyllisen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan kehittämiselle ja vaikutusten lisäämiselle tärkeänä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vaihtoehto B:n tarkoituksena on avustettavan toiminnan sopeuttaminen avustussumman pienenemiseen. Selvitys keräsi lyhyestä lausuntoajasta huolimatta runsaasti lausuntoja.

Vastuullinen Lahjoittaminen ry otti lausunnossaan kantaa selvityshenkilön raportin kohtiin, jotka liittyvät järjestöjen varainhankinnan ja varallisuuden arviointiin avustuspäätöksen teossa. 

Selvityshenkilön mukaan avustustoiminnan kehittämisessä on otettava huomioon, että avustuksen saajan muun toiminnan tuotot, varallisuus ja/tai sen saama muu julkinen tuki voi kyseenalaistaa esimerkiksi valtionavustuslain näkökulmasta STEA-avustusten tarpeellisuuden. Selvityksessä ehdotetaan, että varainhankinnan tuotot otetaan huomioon vuoden viiveellä avustuksen hakijan varallisuutta arvioitaessa. Tämä antaa selvityshenkilön mukaan avustuksen hakijalle kohtuullisen ajan määritellä tavoitteet ja niiden saavuttamiseen perustuva toiminta, johon varainhankinnan tuotto on tarkoitus käyttää 

Lisäksi selvityksessä ehdotetaan STEA:n ottavan käyttöön kolmiportaisen varallisuuskriteeristön, jota se soveltaisi tasapuolisesti kaikkiin avustuksen saajiin:

− Avustuksen hakijan viimeisimmän tilinpäätöksen mukainen nettovarallisuus vaikuttaa myönnettävän avustuksen suuruuteen niin, että jos

• varallisuus on suurempi kuin vähintään kuuden kuukauden toiminnan kuluja vastaava summa, avustusta pienennetään 15 prosentilla.
• varallisuus on suurempi kuin vähintään 18 kuukauden toiminnan kuluja vastaava summa, avustusta pienennetään 25 prosentilla.
• varallisuus on suurempi kuin vähintään 24 kuukauden toiminnan kuluja vastaava summa, avustusta pienennetään 50 prosentilla.

VaLan mielestä järjestön varallisuus ja yksityisrahoituksen tulot eivät saisi vaikuttaa vähentävästi avustuspäätöksiin, vaan varainhankinnan tuottoihin ja tuloksellisuuteen tulisi suhtautua myönteisesti. Pyykön ehdotuksen toteuttaminen rankaisisi järjestöjä onnistuneesta varainhankinnasta, eikä kannustaisi järjestöjä hankkimaan yksityisrahoitusta ja laajentamaan siten rahoituspohjaansa. Tätä mieltä oli myös suuri osa muista lausunnon antaneista tahoista.

Yksityisrahoitus, joka on saatu aikaan laadukkaalla varainhankinnalla, koetaan järjestöissä monesti ketterän toiminnan toteuttamisen mahdollistajana ja julkisia avustuksia joustavammin käytettävänä. Rahoituslähteestä riippumatta järjestön toiminnan tarkoituksen toteutuminen sekä toiminnalla saavutetut vaikutukset ovat pääasia.

Lisäksi järjestöjen varallisuus voi olla hyvin monimuotoista. Osa varallisuudesta on tiettyihin käyttötarkoituksiin sidottuja, josta esimerkkinä järjestöjen testamenttilahjoituksina saamat perinnöt. Käyttötarkoitukseltaan sidotulla omaisuudella ei useinkaan voida paikata väheneviä valtionavustuksia. Omaisuuden realisoinnin tarkoituksenmukaisuus vaatii usein pitkäjänteistä harkintaa ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi esimerkiksi juuri testamenttilahjoituksilla saadut lahjoitusten määrät vaihtelevat suuresti vuosien välillä, ja niitä on hyvin vaikea ennakoida. Järjestöille pitää antaa mahdollisuus selvittää varallisuutensa luonnetta eikä avustuksen antajan tule yksiselitteisesti tulkita tilinpäätöksiä avustuspäätöksiin liittyen. Kohtuullinen varallisuuden kerryttäminen on myös voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa vastuulliskysymys, koska sillä pyritään varautumaan muuttuviin olosuhteisiin ja varmistamaan muun muassa kestävä rooli työnantajana.

Oikeusministeriön Kansalaisjärjestöstrategia-hankkeen yhtenä päätavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen oman varainhankinnan edellytyksiä, jotta kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet hankkia lisää yksityisrahoitusta kasvavat. Erilaisilla julkisilla toimilla on aidosti mahdollisuus tukea niin järjestöjen varainhankintaa kuin suomalaista lahjoituskulttuuriakin. VaLa katsoo selvityksen olevan osin ristiriidassa Orpon hallitusohjelmatavoitteen kanssa.

Selvityksestä löytyy kaksi VaLan kannattamaa ehdotusta. Selvityshenkilö ehdottaa, että STEA päivittää tarvittaessa yleisavustuksen käyttämistä koskevat linjauksensa niin, että sillä voidaan kattaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti myös varainhankinnan kuluja. Toinen myönteinen ehdotus on, että lahjoitusten verovähennysoikeus laajennetaan koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

VaLan mielestä lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisen tulisi koskea tasapuolisesti kaikkia lahjoituskohteita. VaLan kanta asiasta on, että lahjoitusvähennys koskisi kaikkia rahankeräysluvan omaavia yhteisöjä mukaan lukien sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä lahjoittajina niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitä. Myös suuri osa muista lausuneista kannattaa tätä.

Vahvan kansalaisyhteiskunnan edellytysten turvaamiseen kuuluu olennaisesti kattava ja kestävä taloudellisten toimintaedellytysten edistäminen, jota toteutetaan julkisen rahoituksen lisäksi monilähteisellä varainhankinnalla. Järjestöille tulee taata mahdollisuus turvattuun autonomiseen toimintaan ja valinnanvapauteen toiminnan rahoituskeinoissa. Rahoituspohjan laajentaminen lisää järjestöjen autonomiaa rahoittajista. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys puolestaan edistävät järjestöjen elinvoimaisuutta sekä pitkän tähtäimen suunnitelmien toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista.